Osteopaattia ja rokotuksia

Kävimme osteopaatilla tiistaina. Menimme poikkeuksellisesti vastaanotolle julkisilla – saatiin siis vähän treeniä bussissa ja metrossa matkustamiseen sekä kaupungilla kävelyyn. Laitan tästä videon toiseen postaukseen kontaktitreenistä. Ässä oli kaksi kertaa edellisen hoidon jälkeen törmännyt voimakkaasti oikea kylki/lantio edellä – ensimmäisen kerran puuhun, toisen kerran autoon. Kummallakin kerralla se oli ollut lämmin ennen törmäystä, eikä osoittanut mitään ontumisen tms. merkkejä törmäyksen jälkeen. Epäilin kuitenkin, että jotain saattoi jäädä kroppaan. Se muun muassa tarjosi aiempaa enemmän selkäänsä rapsutettavaksi.

Osteopaatti totesi lantion olevan hieman vinossa ja se oli todella kipeän oloinen hoidon aikana. Muuta koirasta ei oikeastaan tällä kertaa hoidettu. Toivottavasti tilanne lähti lantiossa paranemaan nyt ja toivottavasti sinne ei jäänyt mitään pysyviä vaurioita. Selkä pitäisi kuvauttaa jossain vaiheessa tämän vuoden aikana. 

  
Lauantaina käytiin eläinlääkärissä. Ässälle annettiin kennelyskärokote, muut rokotteet olivatkin 3 vuoden rokotteita, eli vielä 2 vuotta voimassa. Ässä sai lisäksi Bravecto-reseptin punkkeja varten. Bravecto oli käytössä jo viime kesänä, eikä se aiheuttanut mitään sivuoireita Ässälle. Kesän aikana Ässässä oli vain muutama punkki, joku elävänä ja pari kuolleena koirassa kiinni. Sen lisäksi vein ensimmäistä kertaa Ässästä ulostenäytteen matolääkitystarpeen arviointia varten. Jännä nähdä mikä on tulos… 

Yleensä olen madottanut Ässän 2 kertaa vuodessa: ennen rokotuksia ja syksyllä maan jäädyttyä. Puhelimessa eläinlääkäriaseman hoitaja sanoi, että metsästyskoira pitäisi madottaa kauden aikana kerran kuukaudessa, mikä kuulostaa todella hurjalta määrältä! Kaiken lisäksi, luin jostain, että eläinlääkärien ulostenäytteiden tulokset eivät ole luotettavia, siis vaikka tulos olisi että ei ole matoja, niitä saattaa silti olla… Mutta toisaalta turha madottaminen saattaa lisätä loisten vastustuskykyä, joten olisi tietenkin parempi testata (olettaen, että tulokset ovat luotettavia) ja madottaa sitten vasta.  Täytyy vielä perehtyä asiaan enemmän! 

Ässä käyttäytyi eläinlääkärin tutkiessa taas mallikkaasti: oli täysin paikoillaan, minun namikättä katsoen, eläinlääkärin kuunnellessa, kokeillessa ja rokottaessa (siis ilmekään ei värähtänyt piikkiä annettaessa!). Sirunlukulaite sai aikaa nopean vilkaisun taaksepäin, mutta Ässä pysyi kuitenkin paikoillaan – tätä voisi treenata kokeita silmälläpitäen. Eläinlääkäri kokeili myös lantiota, mutta ei huomannut mitään poikkeavaa. Veikkaan, että osteopaatin ote koiran vinoumiin on paljon tarkempi, eli jotta eläinlääkäri tarttuisi asiaan, vian pitäisi olla jo merkittävä.

Eläinlääkärin vastaanottotilassa treenattiin myös vaa’alle istumaan menoa vihjeestä sekä sivullaolon kontaktia minun maksaessa laskua. Käynnin jälkeen käytiin pienellä kävelyllä lähistöllä – eläinlääkäriasema sijaitsee kauniissa Aurinkolahdessa, ja oli kyllä aika komea kelikin 🙂 

  

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s