Rakennusetsintää ja hakua

Maaliskuussa ollaan starttailtu treenikautta pelastuskoirajutuissa. Ensin oltiin treenaamassa rakennusetsintää Ässälle uudessa rakennuksessa. Siellä Ässällä oli neljä maalimiestä. Ilmaisut sujuivat hyvin, mutta ehkä uudesta paikasta tai treenitauosta johtuen, se ensimmäistä kertaa elämässään nosti etsiessään rullaa suuhun. Saattaa mennä myös kokemattomuuden piikkiin, rakennuksissa ei olla montaa kertaa oltu treenaamassa. Jatkossa, kuten ei nytkään, tähän ei reagoida mitenkään. Sen lisäksi on hyvä olla vielä koiralla apuna kosketuskepit, jotka toimivat vihjeenä rullan nostolle silloin kun koira oikeasti on maalimiehellä.

Hakutreenissä tavoitteena oli treenata eleettömyyttä, eli tarkemmin sanottuna ohjaajan eleettömyyttä. Alueella oli 2 maalimiestä etukulmissa. En antanut koiralle mitään vihjettä, vaan päästin sen vapaaksi kun sen nenä osoitti oikeaan suuntaan. Se irtosi hyvin, maalimies oli tuulen päällä eli sieltä suunnasta tuuli mukavasti. Se nousi jopa pienen kallion päälle, ja maalimies löytyi kallion toiselta puolelta. Ilmaisu sujui hyvin ja koira toi rullan minulle todennäköisesti ennätysmatkan. Toisella maalimiehellä oli ongelmia, suunta oli siis myötätuuleen ja Ässä tukeutui maahajuihin eikä irronnut yhtä hyvin. Sen myötä se myös pariin kertaan sai rullan aukeamaan niin ettei se pystynyt ilmaisemaan. Ekalla kerralla kutsuin sen luokse ja säädin rullan, tokalla kerralla se oli jo maalimiehellä eikö ilmaisu siten onnistunut. Pyysin koiran luokse ja annoin näytä-vihjeen jotta koira sai palkan löydöstä. 

Jo viime vuonna rullan kanssa oli ongelmia. Täytyy tarkistaa sen säätöjä vielä ja laittaa mahdollisesti jotain teippiä tms. jotta pantaosan soljet pysyvät kiinni. Luonnollisesti rullaosaa ei voi laittaa kiinteäksi, ja jos koira näiden parannusten jälkeenkin saa rullan hätälukon aukeamaan usein, täytyy harkita ruotsalaiseen rullaan siirtymistä. 

  

Ilmaisutreenit 24.2.2015

Tämä treeni oli lähes identtinen edellisen ilmaisutreenin kanssa (https://weimari.wordpress.com/2015/01/21/ilmaisutreenit-19-1-2015/). Erona edelliseen oli, että tein alle parkkipaikalla noin 10-15 toistoa, joissa kosketuskeppi oli minulla kädessä, koira kosketti, otti rullan ja luovutti sen käteen. Eli rullan nosto lähietäisyydellä. Maalimies oli myös eri kuin viime kerralla, ja talossa oli sisällä vähemmän ihmisiä tällä kertaa. Tehtiin myös niin, että maalimies palkkasi tällä kertaa. Edellisen treenin ja tämän treenin välissä ollaan lähinnä tehty rullailmaisuketjua kotona ilman maalimiestä ja palkkana koko aamuruoka. Ja toki erona edelliseen treeniin oli se, että tämä oli nyt toinen kerta Ässälle tässä paikassa. 

Alkuun oli maalimies kolmen toiston verran näkyvillä, mutta siirtyi vähän kauemmaksi joka kerralla. Ensimmäisellä toistolla jouduin lähettämään Ässän kepille pariin otteeseen koska se ei koskenut vaan haisteli lattiaa. Sitten se myös pudotti rullan kohdassa jossa alusta vaihtui vanerirampista normaaliin lattiaan. Autoin koiraa hieman ja menin lähemmäksi, jotta alusta ei vaihtuisi matkalla minun luokse – sen jälkeen sujui paremmin. Jonkin verran Ässä myös kosketti kosketuskepin varteen, tai hamusi sitä suuhun rullan tapaan. Pari kertaa se rullan luovutuksen jälkeen, kun pyysin sitä istumaan viereen, se menikin jo makaamaan ikään kuin näytölle. Uskon, että sen tekemiseen tulee kyllä tarkkuutta toistojen myötä.

Näiden kolmen toiston jälkeen maalimies meni kolme kertaa piiloon. Jos viime kerralla Ässä etsi ties mitä hajuja, niin tällä kerralla sillä ei ollut muuta mielessä kuin maalimies – sellainen hinku sillä oli päästä etsimään. Hyvä tilaisuus hallintatreeniin siis, eli pyysin koiraa istumaan ja odottamaan, ja melko hyvin se pystyikin vaikka näytti siltä ettei pysy nahoissaan. Oli muuten aika huvittavan näköistä kun koira meni näytölle makaamaan selkä maalimieheen päin, koska se on tottunut siihen, että palkka tulee minulta. En ole koskaan nähnyt Ässän kääntyvän niin nopeasti ja menevän uudelleen makuulle, kun se huomasi, että palkka tuleekin maalimieheltä. 

Etsintä Ässältä sujuu aika kivasti ottaen huomioon miten vähän sitä on vasta treenattu. Kosketuskeppiin koskeminen tuli myös melko nopeasti maalimiehen löytämisen jälkeen kahdella ensimmäisellä piilossa olevalla maalimiehellä, viimeisellä toistolla se hieman haisteli lattiaa ennen ilmaisun aloittamista. Näissä toistoissa taas ketju eteni hyvin kun se oli saatu käyntiin. Alueena oli alakerta ja yläkerta, ja vaikka viimeisellä toistolla oli jo vähän keskittymisen raukeamista huomattavissa, oli myös kiva nähdä, että rappusissa pois tullessa koira nosteli nenäänsä kellarin suuntaan – motivaatiota etsiä ihmisiä näyttäisi jo löytyvän!

Nyt vaan täytyy jatkaa ilmaisutreeniä kotona, ja maalimiesten kanssa niin, että uusissa paikoissa minä olen melko lähellä maalimiestä koiran sen löytäessä, ja tutuissa paikoissa voidaan alkaa kasvattamaan etäisyyttä minun ja maalimiehen välillä. Treeneissä on syytä jatkuvasti vaihdella palkan antajaa, ja nyt kun maalimiesmotivaatio on taas parempi, tehdä useammin niin, että palkka tulee minulta. 

Ilmaisutreenit 19.1.2015

Alla ensin koulutussuunnitelma treeneihin, paikkana vanha kaksikerroksinen talo raunioradalla:

Treenataan vain alakerrassa ja kaikki valot päällä. Tarvitaan vain yksi maalimies. Minä hoidan itse palkkauksen, koska Ässä on ollut liiankin innoissaan maalimiehestä, pusutellut jne.

Käytösketjun kuvaus: koira lähetetään maalimiehelle vihjeellä ”ukko”, koira tulee maalimiehelle ja koskee kuonollaan maalimiehellä olevaa kosketuskeppiä, ottaa rullan suuhun ja pitää rullaa suussaan takaisin ohjaajalle saakka, luovuttaa rullan ohjaajalle koskettamalla kuonolla ohjaajan kämmeneen, siirtyy ohjaajan sivulle istumaan, lähtee takaisin maalimiehelle vihjeellä ”näytä”(jolloin maalimies laittaa kepin piiloon ja alustan esille), menee makaamaan maalimiehen luona olevan kosketusalustan päälle ja pysyy paikallaan kunnes saa palkan.

1. Jakso

Ensin teen keittiössä 3-4 toistoa ilman maalimiestä. Eli kosketuskeppi ja alusta ovat näkyvillä, lähetän koiran kepille, ja anna tehdän ilmaisun loppuun.

2. Jakso

Seuraavaksi samassa paikassa tehdään sama treeni, ei liikuteta kepin ja alustan paikkaa, mutta maalimies menee lattialle istumaan ja pitää kosketuskeppiä kädessä. Kun koira on tuonut rullan, keppi laitetaan piiloon ja alusta laitetaan esiin kun sanon ”näytä”. Tehdään kolme toistoa näin, minä palkkaan.

3. Jakso

Lopuksi tehdään kolme toistoa niin, että sama maalimies menee piiloon ennalta sovittuihin paikkoihin kolme kertaa, pitää kosketuskeppiä kädessä kun koira tulee ekan kerran, koskee keppiin ja ottaa rullan, ja laittaa kepin piiloon ja alustan esille kun koira tulee näytölle.

Ohjeita maalimiehelle:
– kaikista tärkeintä on, että koira koskee kuonollaan keppiin ennen kuin ottaa rullan suuhun. Jos kosketusta ei tule ennen rullan ottoa, maalimies sanoo kuuluvalla äänellä ”väärin” ja lähetän koiran uudelleen koskemaan keppiin. Tätä toistetaan niin monta kertaa, että koira onnistuu, ei laiteta alustaa esille siis ennen.
– jos maalimies näkee, että koira pudottaa rullan keppiin koskettamisen ja rullan oton jälkeen, sano myös ”väärin”
– alustan voi laittaa esille kädenmitan päähän heti kun minä sanon ”näytä”, ei aiemmin
– pidä kosketuskeppiä käden mitan päässä, pallo koiran nenän korkeudella. Asettaudu niin, että koira ei helposti pääse nuolemaan naamaa ja niin, että keppi on sinun ja koiran välissä.
– jos koira nuolee naamaa, käänny pois tai laita käsi eteen, tarvittaessa nouse ylös mutta älä sano mitään.

Treenien toteutus:

Paikka oli Ässälle uusi, joten annoin sen tutkia taloa hetken aikaa. Vauhtia ja intoa kyllä riitti ja nenä kävi ahkeraan, epäilen, että taloa asustaa ainakin muutama hiiri. Sitten teetätin muutaman kämmenkosketuksen Ässällä, jotta sain sen fokuksen minuun. Kosketuskeppi ja alusta olivat jo esillä keittiössä. Lähetin Ässän useaan kertaan ”ukko” vihjeellä kepille, mutta uusi ympäristö oli liian iso häiriö ja keskittyi hajujen haisteluun ja talon tutkimiseen, eikä Ässä lähtenyt tekemään käytösketjua.

Maalimiehen ehdotuksesta laitettiin maalimies istumaan kepin ja alustan kohdalle, ja sen myötä Ässä keskittyi vähän paremmin, mutta silloinkin se piti lähettää useaan otteeseen maalimiehelle, jotta se tajusi koskea keppiin. Keppiin koskettuaan se kyllä aloitti loput ilmaisuketjusta hyvin, sivullemeno rullan luovutuksen jälkeen oli hieman hidas mutta ketju eteni kuitenkin.

Käytännössä siis treenissä siirryttiin suoraan jaksoon 2, eli tehtiin kolme toistoa keittiössä maalimies näkyvillä. Kosketuskeppiin koskeminen tuli toistojen myötä vähän sujuvammin mutta ei vielä täysin automaattisesti. Maalimies nousi kerran ylös naaman nuolemisen takia.

Vaikka onnistumisprosentti ei ollut hyvä, halusin silti ottaa mukaan myös etsinnän. Ajattelin, että etsiessä Ässä saisi liikkua ja käyttää nenäänsä, joka purkaisi energiaa ja se pystyisi paremmin keskittymään ilmaisuketjuun. Maalimies siis meni kolme kertaa piiloon. Näilläkään toistoilla ilmaisuketju ei käynnistynyt automaattisesti, Ässä kyllä etsi ihmistä mutta vaikutti siltä, että se etsi myös hiiriä, toisten koirien hajuja jne. Eli ympäristö oli liian haastava.

Ässä teki kuitenkin 6 onnistunutta ilmaisua niin, että ketju meni oikein kosketuskepin kosketuksesta eteenpäin. Aiemmin uuden paikan yhteydessä ilmaisuketju on usein hajonnut, eli se on esimerkiksi ottanut kepin suuhun rullan sijaan tai tarjonnut heti näyttöä. Nyt täytyy vaan saada vielä lisää vahvistehistoriaa kepin koskemiseen välittömästi sen nähtään, ja yleistää käytöstä lisää. Ja täytyy myös muistaa, että paikan vaihtuessa on hyvä vähän helpottaa muita kriteereitä jotta ei tule vaikeutettua liian montaa asiaa. Ja on hyvä myös muistaa se, että ennakkoon on vaikea arvioida onko uusi paikka liian vaikea ja minkälainen vire koiralla on.

Positiivisia huomiota olivat myös ensinnäkin Ässän omatoimisuus yläkerran etsimiseen, tarkoitushan ei ollut edes etsiä yläkertaa mutta ovi oli jäänyt auki, ja Ässä paineli omatoimisesti suht jyrkät portaat ylös ja tutki yläkerran. Toinen positiivinen ilmiö oli Ässän innokas vetoleikki treenikaverin kanssa, se oikein ärisi ja purisi leikittäjälle vetoleikin aikana – haluan, että Ässä luottaa ihmisiin ja pystyy leikkimään kenen tahansa kanssa missä tahansa.

Rakennusetsintää 4.7.2012

Paikka oli Pienen Roobertinkadun poliisilaitos, joka on tällä hetkellä tyhjänä. Ensin kahdessa kerroksessa oli 3 maalimiestä, jotka löytyivät hyvin. Ensimmäinen maalimies oli ikkunan edessä olevassa syvennyksessä, jonka lattia oli syvemmällä kuin huoneen lattia. Toinen oli pukukaappien ovien takana ja viimeinen maalimies oli käytävän varrella olevassa huoneessa, jonne ei ohjaaja saanut edetä ollenkaan käytävään – Tomppa irtosi hyvin, teki itsenäisesti töitä ja löysi maalimiehen.

Kun kaikki koirat olivat etsineet yläkerran, siirryttiin kellariin. Ensimmäinen maalimies oli saunan lauteilla, Tomppa oli hiukan epäröinyt ilmaisun aloittamista, jonka luulen johtuvan siitä kun maalimies istui koiraa ylempänä lauteilla. Toinen maalimies oli pukuhuoneen kaappisokkelossa yhdessä kymmenistä kaapeista. (Kuvat: T. Uola)

Rakennusetsintää 26.6.2012

Kävimme treenaamassa rakennusetsintää Tuusulan seurakuntakeskuksessa 26.6.2012. Treenit sujuivat Tompalta hyvin, se keskittyi hyvin ja jaksoi etsiä vaikka alue oli suht laaja. Maalimiehiä oli alueella neljä, joista yhden ohi mentiin ensimmäisen kerran ilman mitään havaintoa. Kun koko alue oli etsitty, saatiin treenin vetäjältä apua viimeisen maalimiehen paikantamiseen – maalimies oli lasiseinän, kankaisen haitarioven ja auki olevan oven muodostamassa tiiviissä kolmiossa, jossa ei ainakaan maalimiehen mukaan paljon ilma liikkunut. Tomppa sai loppujen lopuksi hajun maalimiehestä haitarioven läpi tai sen saranasta. Alla muutama kuva treeneistä. (Kuvat: T. Uola)

Ensimmäinen maalimies
Toisen maalimiehen paikallistamista sotki seinällä olleet ilmastointiaukot, jotka imivät toisella puolella salia olevan maalimiehen hajut tyhjälle seinälle
Toinen maalimies
Kolmas maalimies
Neljättä maalimiestä etsimässä
Neljäs maalimies oli muutaman metrin päässä koirasta vasemmalla, tässä taitaa olla jo haju nenässä
Loppupalkka