Syksyn pelastuskoiratreenien tavoite

Tänään alkoi Hepekon syyskausi, ja tavattiin treeniryhmän kanssa taas kesälomien jälkeen. Koska oli niin kuuma keli, käytiin vaan läpi jokaisen tavoitteita syyskaudelle sekä tehtiin hiukan tottista.

Meidän tavoite syyskaudelle on saada koottua ilmaisuketju valmiiksi ja yleistettyä se metsään. Näyttöä (vihje ”näytä”, koira menee kosketusalustalle makaamaan -> palkka) ollaan jo treenattu kevään aikana useammassa paikassa, ja rullan noston ketju on koossa (kosketuskeppi, rulla suuhun, tuonti minulle käteen -> palkka). Nyt pitää vielä saada rullan nosto-osa vahvemmaksi eli tehdä sitä vahvemmaksi, vielä onnistumisprosentti on vaikeammissa häiriöissä melko matala. Tämän jälkeen voidaan kerrata hieman näyttöä ja liittää ne kaksi ketjua yhteen. Sen jälkeen voidaan jo alkaa yleistämään koko ilmaisuketjua eri ihmisille ja eri paikkoihin.

Ässällä oli kyllä kivaa hengailla ihmisten kanssa, saada rapsutuksia ja leikkiseuraa, sekä päästä tekemään vähän tottistakin kesätauon jälkeen. Tosi rennosti se myös hengaili vaikka ihmiset vaan jutteli keskenään eikä kiinnittänyt siihen huomiota. Yhtäkkiä se onkin fiksu ja rauhallinen nuori koira, mites tässä näin pääsi käymään 🙂

20140804-221706-80226078.jpg

Hakutreenit 12.5.2014

Hakutreenissä aloitettiin ilmaisun kouluttaminen Ässälle. Tietenkään en ole vielä tehnyt kunnon koulutussuunnitelmaa, mutta se on tehtävä kyllä pian että edettäisiin tehokkaasti ja järjestelmällisesti. Pitkällisen pohdinnan jälkeen päätin kouluttaa Ässästä rullakoiran. Eli eksyneen/maalihenkilön löytäessään koira ottaa kaulassaan roikkuvan rullan suuhunsa, ja juoksee rulla suussaan ohjaajan luokse. Ohjaajan luokse päästyään ja luvan saatuaan koira vie ohjaajaan eksyneen/maalihenkilön luokse. Rullakoiran kouluttaminen on ehkä vaativampaa ja vie enemmän aikaa kuin haukkumalla ilmaisevan pelastuskoiran, mutta toisaalta ilmaisu on yleensä varmempi ja myös todellisessa etsintätilanteessa koira saattaa löytää eksyneen niin kaukaa tai voi olla niin paljon melua, että haukkua ei kuule.

Aion kouluttaa rullailmaisun takaperin ketjuttamalla, eli ensin koulutetaan viimeinen osa eli näyttö. Näytöllä käytetään apuna alkuun kosketusalustaa, joka on maalimiehen edessä ja jolle mentyään koira saa palkan.

Tehtiin treenissä yhden ja saman maalihenkilön kanssa kolme kolmen toiston jaksoa, joissa kosketusalusta ja maalihenkilö olivat n. 1-5 metrin päässä kolmessa eri kohdassa mutta pienen alueen sisällä. Sitä ennen olin tehnyt auton lähellä muutamia toistoja kosketusalustalle ilman maalihenkilöä. Yhdeksästä toistosta 7 tai 8 onnistui, joten onnistumisprosentti oli varsin hyvä.

Nyt vaan täytyy tehdä tarkempi koulutussuunnitelma ja kuvaukset siitä minkälaisen käytöksen haluan mihinkin ketjun osaan – hinku päästä treenaamaan on vaan niin kova, että oli pakko päästä testaamaan ”oikeissa olosuhteissa” miten se sujuu.

Treenien jälkeen Ässä pääsi leikkimään suomenlapinkoira Keron kanssa, Ässä oli tosi reipas vaikka leikkikaveri oli itseään tuplasti isompi!

Kanakoiran pohjataidot

Koska aion sekä metsästää aktiivisesti, että tähdätä kanakoirakokeisiin pennun kanssa, tulen panostamaan paljon metsästyksessä vaadittavien pohjataitojen koulutukseen. Kanakoiran tehtävä metsästäessä on hakea riistaa ohjaajan näköetäisyydellä (olla tarvittaessa hallittavissa), riistan paikannettuaan osoittaa sen sijainti seisonnalla, odottaa ohjaajan lupaa nostaa riista, luvan saatuaan rynnätä lintua kohti, jäädä linnun siivittyessä odottamaan paikoilleen, odottaa yhä paikoillaan jos/kun lintu pudotetaan, jonka jälkeen käskystä noutaa riista ja toimittaa se ohjaajalle käteen.

Kaikki nämä käytösketjun vaiheet on mahdollista kouluttaa ja mielestäni myös kannattaa kouluttaa palkitsemalla. Tärkein taito tai ominaisuus onnistumisen kannalta on koiran ja ohjaajan hyvä yhteistyö, ja rangaistusten käyttäminen heikentää aina koiran motivaatiota työskennellä ohjaajan kanssa. Huolellisen pohjatyön kautta ja palkitsemalla on näistä käytöksistä mahdollista saada erittäin vahvoja. Sen lisäksi, että palkitsemalla koiralla on motivaatio kunnossa, ja koiralle on selvää mikä käytös tuottaa palkkion eli on kannattavaa, on ohjaajan apuna myös Premackin periaate. Koska useat ko. ketjun osista ovat koiralle itsessään palkitsevia, johtaa palkitsevan käytöksen toteuttaminen edeltävänkin käytöksen vahvistumiseen. Esimerkiksi odottamalla rauhassa noutovihjettä, saa koira luvan noutaa eli se pääsee tarttumaan ja kantamaan riistaa. Koska riistaan tarttuminen ja kantaminen on todella vahva ja mieluisa käytös kanakoiralle, painuu sille vahvasti mieleen millä tavalla se pääsee toteuttamaan tätä mieluisaa käytöstä.

Hyvän yhteistyön lisäksi tärkeä tekijä on koiran kyky säätää omaa viretasoaan. Tämä ei ole välttämättä synnynnäinen ominaisuus, vaan asia jota harjoitellaan alusta saakka etenkin leikin kautta. Myös luopumisharjoituksia ja pysähtymistreeniä on tarkoitus tehdä runsaasti ja vaihtelevissa häiriöissä. Tämän lisäksi leikin ohella on tarkoitus kouluttaa koira siihen, että sen kannattaa aina valita ohjaajan tarjoama vaihtoehto häiriöisessäkin ympäristössä. Tämä liittyy sekä ohjattavuuteen, että noudon treenaamiseen. Ja koska metsästyskäytökset ovat erittäin paljon itsestään palkitsevia, on myös pohjataitoja kouluttaessa tärkeää varmistaa, että koira ei pääse vahingossa harjoittelemaan ohjaajan näkökulmasta ei-toivottua käytöstä.

Näiden lisäksi, pohjataitoja koulutettaessa on syytä varmistaa ettei koulutus rutinoidu. Jos esimerkiksi koira usein lähetetään noutamaan juuri äsken heitetty dummy, tai se usein 5 sekunnin paikallaolon jälkeen vapautetaan etäpalkalle, alkaa se hyvin nopeasti ennakoida ja ottaa jopa varaslähtöjä. Tavoitteena on kuitenkin koira, joka ei toimi rutiinista tai omien odotustensa mukaisesti, vaan koira joka odottaa ohjaajan vihjettä ja toimii sen mukaan. Metsästystilanne on aina ennalta arvaamaton, ja tositilanteessa on erityisen tärkeää jopa koiran oman hengen vuoksi, että se toimii kuten ohjataan eikä kuten aina treeneissäkin toimittiin siinä vaiheessa käytösketjua. Täten kaikessa harjoittelussa pitäisi muistaa muuttaa harjoituksen etenemistä jatkuvasti – minkä onkin erittäin vaikeaa, rutiineihin on aivan liian helppo sortua!

Monet tämän aihepiirin harjoituksista ovat peräisin norjalais-ruotsalaisen Thomas Stokken lintukoirakoulutuksista. Thomas Stokke on yksi harvoja palkitsemalla kouluttavia lintukoirakouluttajia Pohjoismaissa. Suosittelen Thomasin kursseja erittäin lämpimästi kaikille kanakoiraihmisille.

Eli, alkuun on luvassa koulutussuunnitelmia liittyen sekä leikkimiseen että rauhoittumiseen, ja jatkossa myös esimerkiksi pysähtymisen ja noudon tiimoilta treenisuunnitelmia. Ja kohta tietty alkaa tulemaan raportointia tehdystä treenistä, enää muutama päivä ennen pennun kotiutumista!

Tottistreenailua

Muutamasta tottistreenistä on jäänyt kirjoittamatta päivitys, tässä mitä muistan edellisistä ja tietty tämänpäiväisestä päivitystä.

Etäpalkkaa ollaan käytetty yhäkin; vaativuutta on nostettu siten, että etäpalkkana toimivan pakastepurkin kansi on auki. Treeneissä on jatkettu toisten koirien katselua tarvittaessa (”katso koiraa”-käytös), mutta sitä on tarvittu yhä vähemmän. Saimme jopa palautetta, että meidän pitäisi vähän nostaa kriteeriä nopeammin eli lähteä reippaasti kauemmaksi häkistä ja lähemmäksi muita koiria. Liian helposti jumitun Tompan kanssa sinne meidän treenikuplaan: kaukana häiriöistä, korkea vahvistetiheys… Jotta oppimista eli siedättymistä koirahäiriöihin tapahtuisi pitäisi mennä nostaa kriteeriä menemällä lähemmäksi häiriöitä ja alkuun pitää vahvistetiheys korkeana.

Muutama viikko taaksepäin saatiin hyvää häiriötä myös ”Hui Kauhistus”-levystä taustanauhana. Vaikka soitettiin lähinnä laukauksia ja pauketta, niin Tomppa ei kauheasti välittänyt metelistä. Hyvä niin. Varsinaisina käytöksinä meillä on ollut seuraaminen, käännökset, vierelle istuminen ja maahanmeno. Paikkamakuuta ei olla viime treeneissä tehty kauheasti, tämän päivän treeneissä tehtiin muutama paikkamakuu, lähellä kaksi muuta koiraa paikkamakuussa. Vahvistetiheys siinäkin kyllä melko korkea, kerran 5-15 sekunnissa.

Viime viikon treeneissä kokeiltiin nopeasti koiran tekemien virheiden korostamista virheiden korjauksessa. Esimerkiksi jos koira katsoo muualle seuraamisen aikana, käännyn yhtäkkiä toiseen suuntaan niin, että koira ajautuu melko kauas minusta. Tai jos koira hidastelee seuraamisessa, menen itse nopeampaa jotta koira jää jälkeen. Lyhyt kokeilu osoitti jo, että kontaktin pitäminen ja seuraamisen tarkkuus parani, kun palkkion menettäminen oli konkreettisempaa. Tätä voisi tehdä lisää seuraavilla kerroilla.

Tänään saatiin kylläkin ekstrahäiriötreeniä, kun ajellessa treeneihin sattui pelottava läheltä piti-tilanne moottoritiellä. Onneksi kenellekkään ei käynyt kuinkaan, mutta treeneihin päästyä minulla oli syke vieläkin aika korkealla, adrenaliinia oli varmasti veressä ja tilanne pyöri mielessä. Kun kerrankin keho oli vastaavassa tilassa kuin koetta jännittäessä, niin otin täyden hyödyn tilanteesta ja lähdin tekemään Tompan kanssa kontaktia ja seuraamista. Tarkoitus oli pitää vahvistetiheys korkeana, jotta koiran kontakti ja seuraaminen vahvistuu huolimatta minun fyysisestä ja henkisestä ”järkytystilasta”. Tompalla saattoi olla hiukan normaalia alhaisempi vire, mutta se piti kontaktia hienosti ja seurasi minua myös lähempänä muita koiria & kaukana omasta häkistä. Vaikka tämä oli hyvä treenitilanne, niin toivottavasti kuitenkaan vastaavaa ei satu toista kertaa – sen verran pelottava tilanne se oli!

Ajattelin, että jatketaan tottiksia jouluun saakka teemalla helppoja käytöksiä korkealla vahvistetiheydellä mutta yhä vaikeammissa häiriöissä. Katsotaan sitten joulun jälkeen miten muutetaan tavoitteita, vaikeutetaanko käytöksiä vai jatketaanko häiriötreeniä.

Koulutussuunnitelma: Ilmaisu kosketusalustalla

Loppukäytös: Koira lähtee vihjeestä maalimiehelle, pitää ainakin toista etutassua kosketusalustalla ja ei kosketa maalimiestä. Koira voi ilmaista, ja maalimies antaa ohjaajan naksautuksen jälkeen palkan koiralle kosketusalustan päälle.

Pohjataidot: Koira osaa etsiä maalimiehen ja osaa ilmaista niin kauan, että ohjaaja tulee paikalle. Hallintaan oton perusteita on vähän treenattu, mutta siitä täytyy tehdä erikseen koulutussuunnitelma. Kosketusalustalle menoa on treenattu maalimiehellä, tällä hetkellä lähetysetäisyys on muutama metri ja kestoa käytöksessä on 3-5 sekuntia. Treenin myötä maalimiehen koskettaminen on vähentynyt.

Käytöksen aikaansaaminen: Käytetään naksutinta ja ruokapalkkaa, joka tulee maalimieheltä. Palkka tuodaan koiran pään alle/etujalkojen eteen mahdollisimman nopeasti ja jopa niin että koira joutuu hiukan peruuttamaan saadakseen sen. Koira osaa jo mennä kosketusalustalle, tavoitteena on lisätä käytökseen kestoa ja etäisyyttä, sekä yleistää käytöstä eri paikkoihin ja maalimiehiin. Kahden peräkkäin epäonnistuneen toiston jälkeen palataan edelliseen kriteeriin.

KESTON LISÄÄMINEN

Käytöksen kuvaus: Maalimies istuu maassa, purkki piilossa, kosketusalusta on maalimiehen edessä kädenmitan päässä. Ohjaaja lähettää koiran maalimiehelle x metrin päästä, koira saa ilmaista. Kun koiralla on jompikumpi tai molemmat etutassut kosketusalustalla, ohjaaja odottaa x sekuntia jonka jälkeen ohjaaja naksauttaa ja maalimies antaa koiralle palkan kosketusalustan päälle. Jos koira koskee maalimiestä, maalimies nousee ja kävelee pois, koiraan ei oteta kontaktia ainakin 30 sekuntiin jonka jälkeen uusi yritys.

Kriteerit: Käytetään vahvisteaikataulua. Jokainen taso läpi 80% onnistumisprosentilla, jonka jälkeen voi nostaa kriteeriä seuraavaan tasoon.  Tasojen luvut ovat sekunteja ennen kuin koira palkataan, koiran pysyessä kosketusalustalla. Kun toistoja on yli 12, on tärkeää pitää pidempiä taukoja jaksojen välillä. Toistoja per jakso 2-5.

Treenit:

https://weimari.wordpress.com/2013/07/15/ilmaisutreeni-14-7-2013/

https://weimari.wordpress.com/2013/08/25/ilmaisutreenit-19-23-8-2013/

 

ETÄISYYDEN LISÄÄMINEN

Käytöksen kuvaus: Maalimies istuu maassa, purkki piilossa, kosketusalusta on maalimiehen edessä kädenmitan päässä. Ohjaaja lähettää koiran maalimiehelle x metrin päästä, koira saa ilmaista. Kun koiralla on jompikumpi tai molemmat etutassut kosketusalustalla, ohjaaja odottaa x sekuntia jonka jälkeen ohjaaja naksauttaa ja maalimies antaa koiralle palkan kosketusalustan päälle. Jos koira koskee maalimiestä, maalimies nousee ja kävelee pois, koiraan ei oteta kontaktia ainakin 30 sekuntiin jonka jälkeen uusi yritys.

Kriteerit: Käytetään vahvisteaikataulusta tasot 1-3. Jokainen taso läpi 80% onnistumisprosentilla, jonka jälkeen voi nostaa kriteeriä seuraavaan tasoon. Tasojen luvut ovat metrejä maalimiehen ja lähetyspaikan välillä. Kun toistoja on yli 12, tärkeää pitää pidempiä taukoja jaksojen välillä. Toistoja per jakso 2-5. Kun tasot 1-3 on käyty läpi, vaihdellaan lähetysetäisyyttä 5-25 metrin välillä, toistojen määrää per treenikertaa pitää sitten harkita jottei treenistä tule liian vaativa koiralle. Kun kestoa on käytöksessä 20 sekuntia, voidaan siirtyä normaaleihin treeneihin ja alkaa häivyttää kosketusalustaa pois.

VAHVISTEAIKATAULU

TASO 1 TASO 2 TASO 3 TASO 4 TASO 5 TASO 6 TASO 7 TASO 8

5

2

6

3

7

3

5

1

7

4

3

5

1

7

3

10

5

8

4

7

2

5

10

3

7

2

10

5

8

4

12

6

10

3

7

10

5

12

1

10

3

12

6

10

4

15

7

12

6

15

8

12

2

10

4

15

7

12

8

13

6

20

2

10

7

15

9

20

12

8

15

7

3

20

10

12

8

15

9

17

10

25

15

3

20

10

25

13

5

15

25

12

20

5

15

25

2

18

30

12

25

15

30

25

12

3

25

29

15

20

10

17

35

5

25

30

15

20

35

17

30

15

5

52

4

73

5,6

106

 7,1

123

 8,8

189

 10,5

217

13,5

289

 17

348

 20

Ilmaisutreenit 19. & 23.8.2013

Tällä viikolla treenailtiin ilmaisua ensin Hepekon treeneissä maanantaina ja perjantaina treenikaverin kanssa. Tavoitteena on ollut nostaa kosketusalustalla pysymisen kestoa, aiemmissa treeneissä kestoa on ollut 1-2 sekuntia. Maanantaina päästiin treeneissä 3-4 sekunnin kestoon, ja perjantaina ajoittain 4-5 sekunnin kestoon. Keston nostaminen pienissä askeleissa on tärkeää, koska uskon että aiempi ilmaisukäytös hajosi kun nostin kestoa liian nopeasti. Tomppa on aiemmin palkattu usein 5-20 haukun sisällä. Kevätkauden alussa aloin kuitenkin pyytämään maalimiehiä palkitsemaan koira vasta kun olen itse ehtinyt maalimiehelle. Kriteerin nosto oli liian nopea, ja Tomppa alkoi tarjoamaan muita käytöksiä kun palkkaa ei tullutkaan yhtä nopeasti kuin normaalisti – kuten maalimiehen koskettamista kuonolla.

Maanantain treeneissä Tomppa kosketti maalimiestä vain kerran kuonolla, ja perjantain treeneissä ei lainkaan. Haukkuja on alkanut tulemaan keston lisäämisen myötä, mutta ne eivät ole olleet kriteeri – ainoastaan se, että koira koskettaa kosketusalustaa ja ei kosketa maalimiestä. En ole huolissani siitä, että koira lopettaisi haukkumisen, se käytös on niin vahva koiralla, että se säilyy todennäköisesti mukana. Myös lähetys on parantunut huomattavasti treenien aikana. Jos koira on mennyt maalimiehelle ilman vihjettä, olen tahtonut sen takaisin eikä se ole niiltä toistoilta saanut maalimieheltä palkkaa.

Tässä vaiheessa taidan tehdä tarkemman koulutussuunnitelman jatkon kannalta, jotta muistan nostaa kriteeriä tasaisesti ja vaihdella myös muita tekijöitä ettei käytös vakiinnu tässä vaiheessa liikaa. Koulutussuunnitelma löytyy täältä: https://weimari.wordpress.com/2013/08/25/koulutussuunnitelma-ilmaisu-kosketusalustalla/

Koulutussuunnitelma: Luopuminen maalimiehestä

Edit 25.8.2013: Tämä koulutussuunnitelma ei ihan toiminutkaan käytännössä. Peruuttamisen nappaaminen oli vaikeaa varsinkin ottaen huomioon koiran innokkuuden maalimiehellä. Lyhyen treenin aikana, muutaman huonosti ajoitetun naksautuksen jälkeen koira lisäsi heijaavaa liikettä ja treenin loppuun mennessä maalimiehen kosketus lisääntyi, ei vähentynyt. Joten siirryin käyttämään kosketusalustaa, tästä erillinen koulutussuunnitelma: https://weimari.wordpress.com/2013/08/25/koulutussuunnitelma-ilmaisu-kosketusalustalla/

Loppukäytös: Löydettyään maalimiehen koira jää 1-2 metrin päähän ilmaisemaan kunnes maalimies antaa koiralle palkan mahdollisimman lähelle koiraa

Pohjataidot: Koira osaa etsiä maalimiehen ja osaa ilmaista niin kauan, että ohjaaja tulee paikalle. Hallintaan oton perusteita on vähän treenattu, mutta siitä täytyy tehdä erikseen koulutussuunnitelma.

Käytöksen aikaansaaminen: Nappaamalla, käytetään naksutinta ja ruokapalkkaa, joka tulee maalimieheltä. Hyvä ajoitus on tärkeää, ja se, että palkatessa koiran ei tarvitse kurkotella palkalle vaan palkka tuodaan koiran pään alle/etujalkojen eteen mahdollisimman nopeasti ja jopa niin että koira joutuu hiukan peruuttamaan saadakseen sen. Kahden peräkkäin epäonnistuneen toiston jälkeen palataan edelliseen kriteeriin.

1. VAIHE: KÄYTÖKSEN AIKAANSAAMINEN, TREENATAAN 3 ERI PAIKASSA

Kriteeri 1: Painonsiirto

Käytöksen kuvaus: Maalimies istuu maassa, purkki piilossa. Ohjaaja lähettää koiran maalimiehelle muutaman metrin päästä, koira saa ilmaista. Heti kun koira siirtää painoa taaksepäin, naksautus ja maalimies nousee osittain tai kokonaan jotta saa vietyä purkin koiran pään alle/etutassujen eteen ja koira saa palkan. Jos koira koskee maalimiestä, maalimies nousee ja kävelee pois, koiraan ei oteta kontaktia ainakin 30 sekuntiin jonka jälkeen uusi yritys.

Toistot: 3 x 10 toistoa, onnistumisprosentti pitää olla keskimäärin 80% tai yli jotta voidaan siirtyä seuraavaan kriteeriin. Jos koira tarjoaa enemmän käytöstä, edetään nopeammin.

Kriteeri 2: 1 askel taakse millä tahansa jalalla

Käytöksen kuvaus: Sama kuin yllä, mutta naksautus ja palkka kun koira ottaa yhden askelen taakse jollain jalalla

Toistot: Sama kuin yllä.

Kriteeri 3: 1 askel jommalla kummalla takajalalla

Käytöksen kuvaus: Sama kuin yllä, mutta naksautus ja palkka kun koira ottaa yhden askelen taakse jommalla kummalla takajalalla.

Toistot: Sama kuin yllä.

Kriteeri 4: 2 askelta taakse

Käytöksen kuvaus: Sama kuin yllä, mutta naksautus ja palkka kun koira ottaa kaksi askelta taakse.

Toistot: Sama kuin yllä.

Seuraavat kriteerit: 3, 4, 5 jne. askelta taakse kunnes koira on n. 1-2 metrin päässä maalimiehestä

2. VAIHE: ETÄISYYDEN LISÄÄMINEN

Kriteeri 1: Lähetysetäisyys 5 metriä

Käytöksen kuvaus: Maalimies istuu maassa, purkki piilossa. Ohjaaja lähettää koiran maalimiehelle 5 metrin päästä, koira saa ilmaista. Heti kun koira on 1-2 metrin päässä maalimiehestä (joko jää sinne tai peruuttaa sille etäisyydelle), maalimies nousee ylös jotta saa vietyä purkin koiran pään alle/etutassujen eteen ja koira saa palkan. Jos koira koskee maalimiestä, maalimies nousee ja kävelee pois, koiraan ei oteta kontaktia ainakin 30 sekuntiin jonka jälkeen uusi yritys.

Toistot: 3 x 10 toistoa, onnistumisprosentti pitää olla keskimäärin 80% tai yli jotta voidaan siirtyä seuraavaan kriteeriin. Jos koira tarjoaa enemmän käytöstä, edetään nopeammin.

Kriteeri 2: Lähetysetäisyys 10 metriä

Käytöksen kuvaus: Sama kuin yllä, lähetysetäisyys 10 metriä.

Toistot: Sama kuin yllä.

Seuraavat kriteerit: Lähetysetäisyys 20, 35, 50 metriä

Toistot: Siirretään käytös normaaliin hakutreeniin. Yhden treenikerran aikana 2-4 maalimiestä joille kaikille sama lähetysetäisyys. Jos koira onnistuu melkein kaikilla maalimiehillä, seuraavalla treenikerralla lisätään etäisyyttä.

Haku- ja ilmaisutreeniä

Maanantaina hakutreenissä oli melko lämmin ja seisova keli, mutta maasto ei ollut onneksi kovin haastava joten päätin ottaa Tompalle 3 maalimiestä. Ohjeena maalimiehille oli, että purkki on näkyvillä kädessä ja mahdollisimman kaukana maalimiehestä, purkki myös avataan kaukana – ei oltu vielä tässä vaiheessa ehditty treenaamaan maalimieskäytöstä erikseen joten tehtiin tilanne sellaiseksi ettei koira ehdi koskemaan maalimieheen. Koska maasto oli tasainen, lähetin keskilinjalta koiran. Edellisissä treeneissä Tomppa oli irronnut melko hyvin, joten halusin kokeilla ”täyspitkää” pistoa. Etäisyys maalimiehille oli keskilinjalta n. 50-60 metriä.

Lähetysasentoon Tomppa tuli taas nopeammin kuin edellisellä, on se Premackin periaate vaan kiva juttu – koska etsiminen on niin vahva ja kiihdyttävä käytös, vahvistuu myös sitä edeltävä käytös eli paikallaanolo lähetysasennossa nopeasti. Ensimmäiselle ukolle mentiin melko suoraan, toiselle maalimiehelle Tomppa lähti hiukan vinoon ja teki kaarroksen takaisin josta viittasin sen alkuperäiseen suuntaan ja sielä ukko löytyikin. Kolmas maalimies oli vähän haastavampi, kuuma keli ja seisova ilma eivät helpottaneet. Lähetin Tompan suoraan ja se irtosi melko kauas mutta meni hiukan vinoon maalimiehestä joka oli avoimessa kuopassa maassa. Tässä vaiheessa maalimies oli jo nähnyt Tompan mutta Tomppa ei ollut huomannut maalimiestä, etäisyyttä oli varmaankin 15 metriä. Samassa olin kuitenkin kutsunut koiran takaisin, ja lähetin sen uudelleen hiukan lähempää piiloa, etenin varmaankin 5 metriä. Jouduin tämän jälkeen lähettämään koiran useaan kertaan, ja päästiin samaan vanhaan limboon jossa koira irtoaa vähemmän ja vähemmän – irtoamista myös haittasi se, että n. 30 metriä keskilinjasta maalimiehelle päin meni polku jota pitkin oltiin kuljettu todennäköisesti tallatessa ja myös seuraaville piiloille kuljettaessa. Tomppa tuntui lähetyksissä pysähtyvän tähän polkuun ja jatkavan etsimistä polkua pitkin (polku meni keskilinjan suuntaisesti eli poikittain maalimieheen nähden). Viimein ymmärsin edetä kunnolla polun kohdalle ja lähettää koiran siitä maalimiehelle, joka sitten viimein löytyi.

Tämän jälkeen otettiin vielä yksi maalimies joka oli erittäin lähellä keskilinjaa, jotta saadaan lopetettua treeni onnistumiseen. Tämän lähetyksen otin lennosta ilman että pyysin koiraa istumaan, on tietty epäjohdonmukaista muuttaa käytösketjua näin mutta toisaalta näin, että on tärkeämpää saada jo väsynyt ja viretasoltaan laskenut koira nopeasti maalimiehelle jotta se saa onnistumisen. Eli koiran kannalta treeni oli osittain onnistunut ja motivoiva, mutta ei täysin. Itse opin treenistä sen, että jos joudun lähettämään koiran uudelleen, menen reilusti eteenpäin – ainakin 25 metriä. Ei ole mitään järkeä yrittää hinkata vaikeaa pistoa niin, että on epätodennäköistä että koira onnistuu koska etenen vain muutaman askelen kerrallaan. Jos koira ei ensimmäisellä kerralla uppoa tarpeeksi syvälle, treeni on jo siltä osalta jo epäonnistunut, ja parasta on tehdä seuraava lähetys sellaiseksi, että 99% todennäköisyydellä koira onnistuu – sillä tavalla en pilaa koiran motivaatiota ja saan koiran varmasti onnistumaan, josta se kuitenkin oppii parhaiten.

Ilmaisutreenissä torstaina oli ajatus kokeilla kosketusalustan käyttöä sopivan etäisyyden opettamiseksi maalimiehestä. Tompalla on melko vahva pohja kosketusalustalle hakeutumisessa etutassuillaan, ja oltiin muutama kerta treenattu kotona tätä tiettyä kosketusalustaa – mutta perusteellisemmasta pohjatyöstä ei olisi ollut haittaa. Koulutussuunnitelma oli sellainen, että ensimmäisessä vaiheessa maalimies istuu maassa kosketusalusta edessään, vien Tompan paikalle ilman lähetystä tms. ja kun Tomppa menee kosketusalustalle naksautan ja maalimies palkkaa, ja tätä toistetaan useita kertoja. Kuten vähän ennakoinkin, alkuun maalimies oli erittäin vahva vihje siitä mitä käytöstä Tompalta odotetaan, ja Tomppa ei paljon kosketusalustasta välittänyt. Naksutin oli kuitenkin hyvä valinta, koska se tuntuu leikkaavaan kiihtyneenkin koiran tajuntaan, ja muutaman hyvin ajoitetun naksun ja palkan jälkeen Tomppa huomasi jäädä alustalle. Tai no, alusta oli kevyen istuinalustan puolikas ja koska Tomppa oli sen verran innoissaan maalimiehistä se suorastaan syöksyi etutassuillaan alustalle…

Toisessa vaiheessa lisättiin kuvaan lähetys ja maalimies antoi palkan purkista, joten oltiin lähempänä lopullista käytöstä. Kierroksetkin laskivat Tompalla tässä vaiheessa, ja se malttoi mennä rauhallisemmin paikalle ja jäädä kosketusalustalle – onnistumisprosentti oli ehkä 60%, en laskenut tarkkaan. Alun jälkeen Tomppa ei yrittänytkään tarjota haukkumista, ja se olikin tarkoitus – ensin treenataan kuntoon maalimiehelle meno ja paikallaan pysyminen ja sitten vasta lisätään ilmaisu. Yhden kerran aivan treenin alkuvaiheessa Tomppa kosketti kuonollaan maalimiehen leukaa, josta seurasi se, että maalimies nousi ylös ja Tomppa jäi ilman palkkaa sillä toistolla.

Kosketusalusta on ihan pätevä keino opettaa koiralle oikea paikka ilmaisun aikana, mutta eniten siitä olisi ollut hyötyä jos se olisi alunperin ollut käytössä kun koiralle ollaan opetettu maalimiehelle menoa ja ilmaisua ensimmäisiä kertoja. Tässä vaiheessa tutut treenikaverit, liivit, purkit ja muu rekvisiitta ovat kuitenkin niin vahvoja vihjeitä koiralle, että on todella vaikeaa lisätä käytökseen uusia vaiheita. Kosketusalustan käyttäminen tässä vaiheessa veisi siis todella paljon aikaa ja työtä, ja vaikka kouluttaminen on kivaa niin meillä on monta muuta koulutettavaa asiaa myös kesken, joten olen miettinyt vaihtoehtoista koulutustapaa. Pohdittiin ilmaisutreenin lopuksi, että toisia vaihtoehtoja voisi olla kosketuskeppi pystyssä maassa (joka voi kuitenkin johtaa siihen, että kun kosketuskeppi poistetaan, yrittääkö koira koskettaa kuonolla maalimiestä kepin sijaan…) ja luopuminen.

Luopumisessa, on se hyöty, että kouluttamiseen ei tarvita mitään apuvälineitä (jotka pitää aina myös häivyttää suunnitelmallisesti) ja muutos normaaliin ilmaisuun on pienempi. Haastavaa on kuitenkin se, että maalimiehen täytyy olla todella nopea ja tarkka, ja minun täytyy osata kertoa toiveeni maalimiehelle selvästi. Mutta taidanpa tehdä koulutussuunnitelman erikseen tästä, ja kokeilen luopumista seuraavissa ilmaisutreeneissä. Käytännössä sen sitten vasta näkee, että mikä toimii ja mikä ei toimi!

Hakutreenit 10.6.2013

Viime viikon hakutreenit jäivät päivittämättä tänne, ainoa merkittävä asia taisi olla se, että otin mukaan koiran vierelle oton ilmaisun jälkeen alustavana harjoituksena. Tavoitteena on se, että koira tulee kesken ilmaisun vihjesanasta vierelle, mutta se on vielä liian vaikea tilanne koiralle joka on ensin huolellisesti koulutettu siihen että maalimiehen luona kannattaa olla kunnes saa palkan.

Tänään hakumetsään meni piiloon 3 maalimiestä. Hakualue oli melko pieni, maalimiehet olivat n. 30 metrin päässä keskilinjasta. Ohjeena maalimiehille annettiin, että koira ilmaisee kunnes tulen paikalle, ja senkin jälkeen pyysin maalimiehiä odottamaan satunnaisen määrän haukkuja ennen kuin antavat palkan. Lähetykset sujuvat koko ajan paremmin, Tomppa malttaa nopeammin ja nopeammin istua vierelle, ja pysyy jo melko hyvin vierellä ennen kuin lähetän vihjesanalla ”ukko”. Tietty olisi fiksua järjestelmällisemmin vaihdella koiran odotusaikaa ennen vihjesanaa ja siten lisätä kestoa paikallaoloon ennen lähetystä. Tämä siksi koska ihmisillä on tapana rutinoitua ja todennäköisesti sanon vihjesanan aina saman ajan jälkeen siitä kun koira on istunut. Mutta, koska etsiminen on koiralle todella palkitsevaa, alkaa lähetyskäytöskin olla melko vahva – Premackin periaate taitaa olla suosikkikäsitteitäni. Viime viikon ja tämän viikon treenien jälkeen voisi todeta, että 30 metriä on sellainen etäisyys jolle koira irtoaa reippaasta, mutta 50 metriä on jo haastava. Tietenkin maastonmuodoilla on suuri merkitys. Jatkossa helpossa maastossa voisi alkaa pidentämään etäisyyttä vähän kerrallaan, ja hankalassa maastossa pitäytyä toistaiseksi lyhyemmässä etäisyydessä.

Koira irtosi lähettäessä hyvin ja löysi maalimiehet nopeasti. Mutta jostain ihmeestä aiemmin niin pidättyvä ja kohtelias Tomppa on keksinyt, että maalimiehiä voi vaikka ennen ilmaisua tai ilmaisun aikana välillä lipaista tai tökkäistä kuonolla nenään, yhden maalimiehen sylissäkin se taisi käydä. Tämä on kyllä aivan poikkeuksellista käytöstä Tompalta. Ehkä se kertoo siitä, että koira alkaa olemaan melko itsevarma etsiessään ja tohtii olla oma itsensä eikä jännitä maalimiehiä tai koko etsintätilannetta. Täytyy kuitenkin toivoa, että tämä olisi ohimenevä vaihe, ja samalla miettiä miten toivottua maalimieskäytöstä aletaan kouluttamaan jos tämä ei olekaan ohimenevä vaihe… Ensimmäisenä mieleen tulee koiran vieminen pois maalimieheltä ilman palkkaa (negatiivinen rankaisu), mutta se saattaa olla liian rankka rankaisu varsinkin kun samalla työstetään motivaatiota irrota maalimiehelle. Harjoittelu täytynee tarvittaessa tehdä erillisessä ilmaisutreenissä. Ilmaisun jälkeen otin koiran sivulle istumaan, jonka se suoritti nopeasti. Tätäkin täytyy vielä treenata lisää ja kirjoittaa auki se koiran haltuunoton koulutussuunnitelma ennen kuin vien asiaa pidemmälle. Kesän aikana olisi siis tarpeen pitää erillisiä ilmaisutreenejä.

Hakutreenit 13.5.2013

Hakutreeneissä jatkettiin samalla linjalla kuin viime kerralla, eli vain kaksi maalimiestä heti alueen etukulmissa. Lämmittelyn jälkeen odottelin vuoroa, ja Tomppa oli silminnähden innoissaan treeneistä – erittäin hyvä lähtökohta. Ensimmäiselle maalimiehelle lähettäessä kesti hetken, että sain koiran rauhoittumaan ja tulemaan sivulle lähetystä varten, mutta onnistui kuitenkin. Muutama nami sivulla olosta, jonka jälkeen lähetin koiran etsimään. Oppimisteorian mukaan vierelle tulon ennen lähetystä pitäisi vahvistua melko nopeasti, koska sitä käytöstä seuraa aina todella palkitseva käytös eli maalimiehen etsiminen (-> Premackin periaate).

Etäisyyttä maalimiehelle oli noin 40-45 metriä. Rohkenin lähettää niin kaukaa, koska lähes suoraan piilolle meni polku. Tomppa irtosi erittäin vauhdikkaasti ja suoraan polkua pitkin. Maalimiehellä Tompan ilmaistessa testasin pystynkö ottamaan koiran hallintaan sivulle kesken ilmaisun – sanoin vihjeen ”viereen” ja Tomppa vilkaisi minuun ja palasi ilmaisemaan lähemmäksi maalimiestä ikään kuin sanoen, että älä häiritse siinä, täältä mä sen palkan saan kuitenkin 🙂 Namilla houkutellen ja valjaista kiinni pitäen sain sen kuitenkin sivulle hetkeksi josta vapautin palkalle. Tätä pitää siis selvästi treenata erikseen ja tehdä kunnollinen koulutussuunnitelma, jossa ei tarvita houkuttelua tai pitelyä, eli todennäköisesti joudun sheippaamaan käytöksen. Siitä lisää myöhemmin…

Maalimieheltä palattiin keskilinjalle hyvin hallinnassa, käytin ehdollista vahvistetta ja palkkasin 2-5 askelen välein. Mielestäni on tärkeää, että paluu keskilinjalle ei mene rynnimiseksi, koska pakotteet aina vähentävät käytöstä ja laskevat motivaatiota, ja kun koira rynnii hihnassa valjaita vasten se on koiralle pakote vaikka se aiheuttaa sen itse. Viime vuoden hakutreeneissä panostettiin tähän, ja koira pysyi hyvin lähellä ilman hihnaakin, joten voidaan todennäköisesti taas jättää hihna pian pois – talven tauon jälkeen olen kuitenkin halunnut pelata varman päälle.

Toinen maalimies oli myös melko helpossa maastossa, nousin muutaman askelen keskilinjalta piilolle päin koska heti alussa oli nousu kalliolle, lähetysmatka oli suurinpiirtein samat 40-45 metriä. Vierelle tulo lähetystä varten sujui nopeammin kuin ensimmäisellä lähetyksellä, ja koira malttoi odottaa vihjettä. Lähtö oli taas vauhdikas, koira eteni koko ajan kulmaa kohti mutta teki seisojamaiset z-hakukuviot noin 5-10 metriä laajalla alueella. Maalimies kuitenkin löytyi, ja koira ilmaisi hyvin ja sai loppupalkan.

Nyt voi jo todeta, että nämä lyhyemmät hakutreenit ovat toimineet hyvin: koira irtoaa hyvin ja on todella motivoitunut. Jatkossa voisi enemmän vaihdella 1, 2 ja 3 maalimiehen välillä, sekä tehdä erikseen ilmaisutreeniä tuon hallintaan oton vuoksi.