Pelastuskoiran kouluttaminen oppimisteorian näkökulmasta – osa 1

Pelastuskoiran kouluttaminen on erittäin mielenkiintoista mutta myös haastavaa – koirasta pitäisi tulla koulutusprosessin myötä lahjakas nenänkäyttäjä, motivoitunut etsijä ja sinnikäs työskentelijä. Koiran pitäisi olla rohkea, avoin ja sosiaalinen sekä muiden ihmisten, että koirien seurassa, ja etenkin kyetä työskennellä ja ilmaista myös oudosti tai pelottavasti käyttäytyvän ihmisen luona. Meillä on vielä työtä edessä ennen kuin Ässästä tulee viranomaisten hyväksymä pelastuskoira, ja paljon opittavaa pelastuskoiran kouluttamisesta vielä edessä.

img_2388
8-viikkoinen Ässä tutustumassa hakutreeneihin

KOULUTUKSEN KULMAKIVET

Tässä tekstissä avaan kuitenkin niitä oppimisteorian periaatteita, joita olen soveltanut viimeisten 9 vuoden pelastuskoiraharrastuksen aikana. Minulla on onnekseni ollut hyvä kouluttaja ja avulias treeniryhmä apuna vuosien ajan, ja tämän lisäksi olen saanut paljon kultaakin arvokkaampia neuvoja operanttiin koulutukseen nojaavilta pelastuskoiraharrastajilta.

Kun koulutetaan oppimisteoriaan perustuen, tai ”operantisti”, kuuluu tärkeimpiin työkaluihin koulutuksen kulmakivet: palkka, kriteeri, ajoitus ja vahvistetiheys. Tässä kirjoituksessa keskitytään ilmavainuisen henkilöetsinnän kouluttamiseen.

MOTIVOIVA JA TILANTEESEEN SOPIVA PALKKA

Ennen kuin lähdetään kouluttamaan mitään, on tärkeää miettiä, että palkka on koiralle todella tavoittelemisen arvoinen ja myös tilanteeseen sopiva. Kokenut, pitkää etsintää tekevä koira saattaa palkkaantua enemmän jäisestä raakaruuasta kuin vetoleikistä. Palkan suunnalla voidaan vaikuttaa käytökseen maalimiehellä: liian lähelle tulevalle koiralle palkka kannattaa heittää koiran taakse, kun taas kohteliaalle etäisyydelle jäävällä koiralla palkan voi antaa koiran eteen.

Vesi.JPG
Kuumalla kelillä vesi voi olla paras palkka koiralle

 

Palkan laatu vaikuttaa myös palkattavaan käytökseen liittyvään mielentilaan – kiihdyttävä lelupalkka saa aikaan erilaisen mielentilan kuin rauhoittava ruokapalkka, ja tämä on hyvä ottaa huomioon maalimieskäytöstä pohtiessa. Pentua kouluttaessa olisi hyvä harjoitella erilaisia palkkaustapoja, ja vahvistaa heikompia, jotta koulutuksen työkalupakki on mahdollisimman monipuolinen.

Yllätyksellisyys palkatessa on myös hyvä ottaa mukaan koulutusprosessiin, varsinkin kun siirrytään kohti palkattomuutta ja kokeenomaista suoritusta – välillä palkka voi olla jotain superherkkua, välillä annetaan kaikki palkat yhdellä suorituksella, välillä jollakin maalimiehellä on vähemmän ja toisella enemmän palkkaa ja jollakin ei lainkaan.

Rapsutus
Ruuasta helposti palkkaantuvalla koiralla kannattaa ylläpitää myös muita palkkaustapoja, kuten sosiaalista palkkaa

 

TAVOITTEIDEN MÄÄRITTELY AINA ENNEN TREENIN ALOITTAMISTA

Ennen jokaista treeniä on hyvä miettiä mikä on treenin kriteeri, eli mistä suorituksesta koira palkataan. Kriteeriä päätettäessä on hyvä kartoittaa sitä, millä tasolla koira on, missä olosuhteissa on aiemmin onnistuttu ja mikä on se osa-alue mikä kaipaa eniten parantamista. Kriteerin on oltava kaikille selkeä, etenkin maalimiehelle, joten huolellinen kommunikaatio ennen koiran ottamista vuoroon on ehdotonta. Tavoitteena, on että koira onnistuu kriteerin täyttämisessä ja saa siten palkan. Palkitsemalla kouluttamisen tärkeimpiä osia on järjestelmällinen kriteerin nosto: kouluttaminen ei siis todellakaan sisällä vain helppoja suorituksia ja koiran päätöntä syöttämistä, vaan koiran on aina tehtävä hieman enemmän ansaitakseen palkkansa.

Joskus kriteeri asetetaan liian korkeaksi, ja koira tekee virheen. Epäonnistumisia ei kannata pelätä, koska koiran epäonnistuessa ei tapahdu mitään muuta kuin, että se menettää mahdollisuuden palkkaan. Epäonnistuminen on luonnollinen osa oppimisprosessia, keino antaa koiralle informaatiota siitä, että yritäppä enemmän, ja on myös tapa saada tietoa koiran osaamisesta juuri siinä tilanteessa ja niissä olosuhteissa.

On syytä muistaa, että koira ei todennäköisesti epäonnistu tahallaan, se ei vaan todennäköisesti osaa vielä tarpeeksi hyvin. Koiraan hermostuminen siinä tilanteessa vie koulutusta vain taaksepäin, vähentää koiran motivaatiota ja heikentää itsenäistä työskentelyä. Kriteeri olisi hyvä asettaa sellaiseksi, että koiralla on mahdollisuus onnistua. Ohjaajan harjoituksen ja koiran vahvuuksiin ja heikkouksiin tutustumisen myötä kriteerin asettaminen helpottuu. Kaiken kaikkiaan, treenistä toiseen, onnistumisia pitää olla enemmän kuin epäonnistumisia, jotta koiran motivaatio säilyy ja osaamista kertyy.

Tässä videossa nähdään esimerkki kriteerin asetannasta ja käytöksen paloittelusta yleensäkin.

NOSTA VAIN YHTÄ KRITEERIÄ KERRALLAAN

Pelastuskoiran etsintää kouluttaessa kriteerejä voivat olla esimerkiksi etäisyys maalimiehelle pistoja kouluttaessa (5 metriä, 10 m, 15 m jne), maalimiehen asento (istumassa, maassa maaten, osittain peitetty, täysin peitetty) tai ilmaisun kesto (haukkujen tai rullakoiran paikkamakuun kesto). Kriteereitä on helpompi hahmottaa, kun etsinnän käytösketjun paloittelee, ja suunnittelee tarkasti mikä on esimerkiksi haluttu käytös lähettäessä, tai käytös maalimiehellä.

Merkittävimpiä koulutukseen vaikuttavia tekijöitä ovat kuitenkin, tuulen ja hajun liikkumisen lisäksi,paikan vaihto. Koirat ovat huonoja yleistämään eikä tietyssä paikassa opittu asia siirry automaattisesti uuteen paikkaan. Paikan vaihtaminen tarkoittaa siis kriteerin nostoa, ja menestyksekkäässä koulutuksessa kannattaa nostaa vain yhtä kriteeriä kerrallaan.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos yhdessä metsässä on saatu onnistumaan tietyn pituiset pistot, ei voi olettaa, että sama toimii toisessa metsässä. Koska fokus on onnistumisten hakemisessa, kannattaa paikkaa vaihtaessa palata koulutuksessa hieman taaksepäin, ottaa esimerkiksi lyhyempiä pistoja tai lyhyempää ilmaisua. Kun tietty kriteeri onnistuu useassa paikassa ja useissa eri olosuhteissa, voidaan kriteeriä vasta nostaa kautta linjan. Koirat kuitenkin oppivat oppimaan onnistumiseen pohjaavan koulutuksen ansiosta, ja tulevat paremmiksi yleistäjiksi ajan myötä. Osaamisen tulee olla rakennettu kuitenkin askeleittain rakennetulle perustalle.

ONNISTUMISET OPPIMISEN EDELLYTYKSENÄ

Mitä sitten tehdään kun koira epäonnistuu, käytös ei täytä kriteeriä eikä koiraa siten palkata? Ensimmäisenä, tärkeää on kohdella koiraa neutraalisti – jos palkka oli sille todella tavoittelemisen arvoinen, se on jo saanut sen ison rangaistuksen. Sitten mietitään rauhassa mikä mättää: onko tehtävä liian vaikea eli kriteeri liian korkea? Onko koira motivoitunut saatavilla olevasta palkkiosta? Ovatko olosuhteet liian vaikeat koiralle? Sitten otetaan yksi askel taaksepäin, ja etenkin nuoren koiran kohdalla laitetaan olosuhteet sellaisiksi, että sen on mahdollista onnistua. Kun saadaan onnistumisia alle, voidaankin pian mennä kaksi askelta eteenpäin, nostaa kriteeriä varovaisemmin mutta samalla saaden onnistumisia alle. Vain onnistumisten kautta voidaan antaa koiralle informaatiota siitä mitä sen kannattaa tehdä, jotta se pääsee tienaamaan liksansa.

SITÄ SAA MITÄ VAHVISTAA

Ajoitus on merkittävässä roolissa etenkin ilmaisua kouluttaessa ja maalimiehen palkatessa koiraa. Ajoituksen tärkeys perustuu siihen, että se mitä koira tekee saadessaan palkkion, vahvistuu kaikista eniten. Myös käytökset mitä koira tekee palkkaa ennakoivien merkkien aikana, vahvistuvat. Vahvisteen toimittamiseen liittyviä ennakoivia asioita eli ehdollisia vahvisteita ovat erikseen koulutettavat naksautus ja kehusana, mutta sellaisiksi muodostuvat ajan myötä myös maalimiehen näkeminen, käden laittaminen taskuun, palkkapurkin esille ottaminen ja sen avaaminen. Maalimieskäytöksen osalta on siis merkitystä esimerkiksi sillä, laitetaanko käsi taskuun koira pysyessä paikoillaan vai tullessa maalimiestä kohti. Jos kohti tuleminen oli kannattavaa, eli käsi otti juuri silloin taskusta purkin ja se avattiin koiralle, tulee koira jatkossa lähemmäksi ja lähemmäksi saadakseen palkan.

Näyttö.JPG
Käsi ottaa purkin taskusta vasta kun koira makaa alustalla

 

Jos halutaan etäällä maalimiehestä pysyvä koira, on tärkeää aloittaa palkkaaminen eli käden siirtäminen purkille vasta kun koira pysyy paikoillaan tai peruuttaa kauemmaksi. Näissä maalimieskäytökseen liittyvissä haasteissa auttavat hyvän ajoituksen lisäksi selkeän ilmaisukäytöksen kouluttaminen mahdollisesti kohteiden avulla, ja yleisesti luopumisen ja itsehillinnän harjoittelu.

KORKEA VAHVISTETIHEYS TAVOITTEENA

Vahvistetiheys on haastavin koulutuksen kulmakivi kun puhutaan pelastuskoiran etsintäkäytöksestä. Periaatehan on, että mitä korkeampi vahvistetiheys eli mitä nopeammin samaa käytöstä päästään vahvistamaan, sitä tehokkaampaa oppiminen on. Käytännössä varsinaisessa hakutreenissä maalimiehet ovat metsässä harvakseltaan ja siten vahvistetiheys laskee ihmisten löytämisen osalta. Korkeaa vahvistetiheyttä voidaan hyödyntää kuitenkin ilmaisun eri vaiheiden kouluttamisessa, risteilyn kouluttamisessa, perinteisessä pentujen makkararingissä, sekä hallinnan vahvistamisessa siirryttäessä alueelle, siirryttäessä piilolta takaisin keskilinjalle tai keskilinjaa pitkin seuraavaan lähetykseen. Vahvistetiheyttä voidaan parantaa keskittymällä vain johonkin etsinnän käyttäytymisketjun osa-alueeseen, vaikkapa harjoitellaan vain lyhyitä, peräkkäisiä pistoja eivätkä maalimiehet ole merkityissä piiloissa vaan etenevät metsässä vain muutamia metrejä kerrallaan.

ONGELMANRATKAISUA KULMAKIVIEN KAUTTA

Jos koulutus ei etene, syy piilee yleensä jossakin näistä kulmakivistä. Esimerkiksi kriteeri on liian vaikea, palkka ei ole koiran mielestä tavoittelun arvoinen tai ajoitus on pielessä eli on vahvistettu väärää käytöstä. Operanttiin ajattelutapaan pelastuskoiraa kouluttaessa kuuluvat myös käytösketjun paloittelu ja takaperin ketjuttamisen suosiminen etenkin ilmaisussa, luopuminen ja itsehillinnän harjoittelu, Premackin periaatteen hyödyntäminen käytösten vahvistamisessa ja hallinnan kouluttamisessa sekä koiran oman oivaltamisen painottaminen – näistä lisää seuraavassa osassa.

Tokotreenit 15.4.2015

Tokotreeneissä treenattiin seuraamista, ja haettiin sekä oikeaa asentoa että hieman kestoa. Alkuun palkkasin koiraa nopeaan tahtiin, jotta se pitäisi katsekontaktia hieman pidempään. Kun keskittymistä löytyi, lähdin tarkkailemaan koiran häntää ja palkkaamaan aina kun sen häntä heilahtaa oikealle – Ässä ei ollut aivan suorassa vaan takapää oli kauempana minusta kuin etupää. Lopuksi harjoiteltiin koiran oikeaa paikkaa menosuunnassa tarkistamalla mihin kohtaan palkkaan koiran – tarkoitus on palkata koira siihen kohtaan missä sen pää on kun se seuraa oikein eli lapa polven kohdalla. Palkan suunta on Ässällä vielä sen vasempaan poskeen, jotta sen takapää ei aukeaisi liikaa sivulle. 

Eli vielä pitää työstää sitä oikeaa asentoa, ennen kuin voi lähteä lisäämään kestoa seuraamiseen. Käännökset vaativat myös hieman kertausta puhelinluettelon päällä, takapään käyttö on heikentynyt koiran kasvettua talven aikana. Treenin lomassa muistettiin tehdä rauhoittumisia matolle, ja lisäsäpinää treeniin toi uusi treenikaveri eli pieni pentu. Ässä keskittyi kuitenkin melko hyvin omaan treeniinsä. 

Tottistreenit 12.8.2014

Kävimme Visiolla tottistreenaamassa. Alkuun tehtiin rauhoittumista, missä istuskellaan ja jutellaan mukavia toisten treenaajien kanssa ja palkitaan koiraa siitä, että se makoilee maassa rauhassa. Ässä relasi melko hyvin vaikka sisään tuli koira sekä ihmisiä kulki ovesta.

Seuraavaksi treenattiin kontaktia liikkeessä, josta alkaakin muodostumaan jo ihan oikea seuraaminen. Se pitää kontaktin jo melko hyvin, ja olenkin nostanut pikkuhiljaa kriteeriä niin, että se enää harvemmin saa palkkaa toisen koiran katsomisesta. Alettiin Sarin neuvosta lopputreenistä liittämään jo käytökseen vihjettä ”seuraa”.

Katsottiin myös miltä näytti meidän takapään käyttö-treeni. Koira sheipataan menemään kosketusalustalle niin, että sen etutassut pysyvät sen päällä, jonka jälkeen koira koulutetaan liikuttamaan takatassujaan niin, että se kiertää kosketusalustaa etutassujen pysyessä paikoillaan. Tällä treenillä saadaan pohjat teräville käännöksille ja täyskäännökselle, sekä sille kun koira siirtyy istumasta ohjaajan edestä ohjaajan sivulle. Saatiin Sarilta neuvoja siitä, miten päästään tehokkaammin eteenpäin treenissä, sekä muistutusta siitä, että kyseinen treeni voi olla koiralle etenkin fyysisesti melko raskas, joten täytyy muistaa pitää treeni lyhyenä.

Väleissä leikittiin sekä tehtiin muutama toisto on-off-leikkiä, eli ensin riehutaan, jonka jälkeen ohjaajan lopettaessa liikkeen, koiran pitää istua, irrottaa lelusta ja odottaa lupaa päästä uudelleen repimään lelua. Ässä leikki hyvin, ja malttoi myös luopua lelusta ja istua, kunnes sai luvan nousta leikkimään uudelleen.

Tottistreenit 24.6.2014

Päivitys on taas vähän myöhässä, mutta tässä lyhyt kuvaus siitä mitä tehtiin. Normaalin kontaktin ja seuraamisen lisäksi treenailtiin käskystä istumista liikkeessä. Vaikka ollaan paljon tehty istumista, on fokus ollut enemmän istumaan jäämisessä kuin nopeassa istumisessa, ja se näkyi treenatessa. Onnistumisprosentti ei ollut häiriössä muutenkaan hyvä, eli kaikista vihjeistä se ei istunut, ja myös istuminen oli liian hidasta minun makuun. Istumistreenissä olen käyttänyt paljon ruokapalkkaa, ja pitänyt kriteerinä sitä että koira pysyy istumassa. Nyt voisi siirtyä käyttämään kiihdyttävämpiä palkkoja eli leluja ja taisteluleikkiä, ja tehdä treeniä nopeammalla tempolla. Tämä treeni on tarpeellista myös metsästyskäytöksiä varten.

Alettiin myös sheippaamaan teipatulle puhelinluettelolle menoa (etutassut alustalla) sivulletuloa ja täyskäännöstä silmälläpitäen. Ässä tarjosi toki jonkin verran maahanmenoa, koska rullailmaisutreenin näyttö on sillä melko vahva jo. Saatiin kuitenkin myös onnistuneita toistoja alustalle hakeutumisesta seisaallaan. Kouluttaja vinkkasi meille, että meillä saattaa olla tekeillä tyypillinen naksutinkouluttajan ”ongelma” – jos palkkiota ei heti kuulu, niin koira tarjoaa nopeasti uusia käytöksiä. Tämähän on toki positiivinen ongelma, mutta silti tekee hyvää koiralle myös oppia kestoa käytöksille. Myös niitä pitkäkestoisia käytöksiä tarvitaan, otetaan vaikkapa esimerkkinä bh-kokeen paikallamakuu.

Hakutreenit 12.8.2013

Maanantaina oli kesän tauon jälkeen ensimmäiset hakutreenit. Treenialueen maastoi oli melko avointa, Vasemmalla puolella keskilinjaa maasto vietti alaspäin ja oikealla puolella ylöspäin, ja tuulen suunta oli keskilinjalta nähden oikealta tehden vasemman puolen piiloista haastavampia kuin oikean. Päätin aloittaa vasemmalta koska halusin päättää helppoon, vastatuulessa olevaan ukkoon. Maalimiehiä oli siis neljä. Koska kosketusalustan yhdistäminen ilmaisuun on vielä kesken, maalimiehet palkkasivat koiran suoraan ilman ilmaisua.

Taas voitiin todeta, että pieni tauko tekee koiralle hyvää. Kevään teemanahan oli  treenata irtoamista 50 metriin saakka, ja tätä treenattiin pitämällä treenit lyhyinä ja helppoina. Kevään ja alkukesän mittaan koiran irtoaminen parani huomattavasti. Ajattelinkin nyt testata missä mennään kun koira on ollut tauolla ja kevään&alkukesän treenit ovat hautuneet koiran päässä. Ensimmäinen ukko oli avoimessa maastossa, koira malttoi asettua lähetystä varten ja lähti vihjeestä hyvällä vauhdilla ja meni suoraan maalimiehelle. Myös toiselle maalimiehelle koira löysi suoraan ensimmäisestä lähetyksestä. Kolmas maalimies oli alamäessä, myötätuulessa ja peitteisessä maastossa. Lähetin Tompan suoraan maalimiehelle ja se ajautui maalimiehestä hieman oikealle leveällä polulle. Koira irtosi arviolta 40-45 metriä tällä ensimmäisellä lähetyksellä. Kun koira ei saanut hajua maalimiehestä kutsuin sen takaisin ja ohjasin sen uudelleen maalimiehelle, olin itse tässä vaiheessa edennyt 10-15 metriä kohti maalimiestä. Koira lähti tällä kertaa maalimiehestä vasemmalle, kaarsi vielä kerran minun luokse jonka jälkeen sen eteni suoraan ja maalimiehelle asti. Neljännelle maalimiehelle lähetin jälleen suoraa linjaa maalimiehelle, jota pitkin koira etenkin n. 20-25 metriä, jonka jälkeen se korjasi vasemmalle n. 10 metriä päästäkseen tuulen alle. Sieltä se sai hajun maalimiehestä, ja eteni suoraan ukolle.

Olen jo haudannut toiveet siitä, että Tomppa tekisi luotisuoria pistoja kun sille niin luontaisesti tulee risteilevä haku (onhan seisojia jalostettu sitä varten sata+ vuotta…). Nyt pitäisi vaan oppia ohjaamaan koiraa niin, että se pääsee hyödyntämään sen luontaista hakutyyliä paremmin. Lähinnä tämä tarkoittaa parempaa maastonmuotojen, peitteisyyden ja polkujen sekä etenkin tuulen suunnan huomioimista lähetyksessä. Esimerkiksi tällä viimeisellä maalimiehellä, sen sijaan että lähetän koiraan suoraan maalimiehelle, minun olisi kannattanut lähettää koira hiukan vinoon maalimiehestä jotta se saa parhaiten hajun maalimiehestä. Kokeessa tai etsinnässä ei tietenkään tiedä missä maalimies on, mutta käytössä on kartta etsittävästä alueesta. Etsintäsuunnitelmaa tehdessä täytyisi miettiä tarkkaan etenkin tuuliolosuhteet. Sen sijaan, että juoksuttaa koiran puhki muutaman metrin välein tehdyillä pistoilla, voi suunnitella pistot tuuliolosuhteet huomioon ottaen niin, että koira varmasti pääsee haistamaan koko alueen. En tiedä mikä on maksimietäisyys kuinka kaukaa koira haistaa ihmisen tai minkä tahansa muun hajun, mutta treeneissä usein huomaa, että hyvällä tuulella koira haistaa maalimiehen keskilinjalle saakka eli n. 50 metrin päähän. Joten hyvällä kartanluvulla ja tuulen voimakkuuden hyvällä arvioinnilla pitäisi ainakin teoriassa saada etsittyä koko hakualueen muutamalla pistolla. Sitä tavoitellessa… 🙂

Koulutussuunnitelma: Luopuminen maalimiehestä

Edit 25.8.2013: Tämä koulutussuunnitelma ei ihan toiminutkaan käytännössä. Peruuttamisen nappaaminen oli vaikeaa varsinkin ottaen huomioon koiran innokkuuden maalimiehellä. Lyhyen treenin aikana, muutaman huonosti ajoitetun naksautuksen jälkeen koira lisäsi heijaavaa liikettä ja treenin loppuun mennessä maalimiehen kosketus lisääntyi, ei vähentynyt. Joten siirryin käyttämään kosketusalustaa, tästä erillinen koulutussuunnitelma: https://weimari.wordpress.com/2013/08/25/koulutussuunnitelma-ilmaisu-kosketusalustalla/

Loppukäytös: Löydettyään maalimiehen koira jää 1-2 metrin päähän ilmaisemaan kunnes maalimies antaa koiralle palkan mahdollisimman lähelle koiraa

Pohjataidot: Koira osaa etsiä maalimiehen ja osaa ilmaista niin kauan, että ohjaaja tulee paikalle. Hallintaan oton perusteita on vähän treenattu, mutta siitä täytyy tehdä erikseen koulutussuunnitelma.

Käytöksen aikaansaaminen: Nappaamalla, käytetään naksutinta ja ruokapalkkaa, joka tulee maalimieheltä. Hyvä ajoitus on tärkeää, ja se, että palkatessa koiran ei tarvitse kurkotella palkalle vaan palkka tuodaan koiran pään alle/etujalkojen eteen mahdollisimman nopeasti ja jopa niin että koira joutuu hiukan peruuttamaan saadakseen sen. Kahden peräkkäin epäonnistuneen toiston jälkeen palataan edelliseen kriteeriin.

1. VAIHE: KÄYTÖKSEN AIKAANSAAMINEN, TREENATAAN 3 ERI PAIKASSA

Kriteeri 1: Painonsiirto

Käytöksen kuvaus: Maalimies istuu maassa, purkki piilossa. Ohjaaja lähettää koiran maalimiehelle muutaman metrin päästä, koira saa ilmaista. Heti kun koira siirtää painoa taaksepäin, naksautus ja maalimies nousee osittain tai kokonaan jotta saa vietyä purkin koiran pään alle/etutassujen eteen ja koira saa palkan. Jos koira koskee maalimiestä, maalimies nousee ja kävelee pois, koiraan ei oteta kontaktia ainakin 30 sekuntiin jonka jälkeen uusi yritys.

Toistot: 3 x 10 toistoa, onnistumisprosentti pitää olla keskimäärin 80% tai yli jotta voidaan siirtyä seuraavaan kriteeriin. Jos koira tarjoaa enemmän käytöstä, edetään nopeammin.

Kriteeri 2: 1 askel taakse millä tahansa jalalla

Käytöksen kuvaus: Sama kuin yllä, mutta naksautus ja palkka kun koira ottaa yhden askelen taakse jollain jalalla

Toistot: Sama kuin yllä.

Kriteeri 3: 1 askel jommalla kummalla takajalalla

Käytöksen kuvaus: Sama kuin yllä, mutta naksautus ja palkka kun koira ottaa yhden askelen taakse jommalla kummalla takajalalla.

Toistot: Sama kuin yllä.

Kriteeri 4: 2 askelta taakse

Käytöksen kuvaus: Sama kuin yllä, mutta naksautus ja palkka kun koira ottaa kaksi askelta taakse.

Toistot: Sama kuin yllä.

Seuraavat kriteerit: 3, 4, 5 jne. askelta taakse kunnes koira on n. 1-2 metrin päässä maalimiehestä

2. VAIHE: ETÄISYYDEN LISÄÄMINEN

Kriteeri 1: Lähetysetäisyys 5 metriä

Käytöksen kuvaus: Maalimies istuu maassa, purkki piilossa. Ohjaaja lähettää koiran maalimiehelle 5 metrin päästä, koira saa ilmaista. Heti kun koira on 1-2 metrin päässä maalimiehestä (joko jää sinne tai peruuttaa sille etäisyydelle), maalimies nousee ylös jotta saa vietyä purkin koiran pään alle/etutassujen eteen ja koira saa palkan. Jos koira koskee maalimiestä, maalimies nousee ja kävelee pois, koiraan ei oteta kontaktia ainakin 30 sekuntiin jonka jälkeen uusi yritys.

Toistot: 3 x 10 toistoa, onnistumisprosentti pitää olla keskimäärin 80% tai yli jotta voidaan siirtyä seuraavaan kriteeriin. Jos koira tarjoaa enemmän käytöstä, edetään nopeammin.

Kriteeri 2: Lähetysetäisyys 10 metriä

Käytöksen kuvaus: Sama kuin yllä, lähetysetäisyys 10 metriä.

Toistot: Sama kuin yllä.

Seuraavat kriteerit: Lähetysetäisyys 20, 35, 50 metriä

Toistot: Siirretään käytös normaaliin hakutreeniin. Yhden treenikerran aikana 2-4 maalimiestä joille kaikille sama lähetysetäisyys. Jos koira onnistuu melkein kaikilla maalimiehillä, seuraavalla treenikerralla lisätään etäisyyttä.