Viime viikon keskiviikkona aloitettiin Visiolla taas Minsun tottiskurssilla. Työstettiin katsekontaktia sivullaolossa ja pieniä pätkiä seuraamista. Vilkuilua oli jonkin verran, joten ollaan tämän treenin jälkeen treenattu kontaktia vähän eri paikoissa. Kestoa olen tehnyt aamuruuan yhteydessä, ja kontaktia häiriössä lelujen avulla – olen heilutellut leluja sivulla ja edessä ja palkannut kontaktin pitämisestä. Pitäisi kyllä kaivaa vielä esiin vahvisteaikataulu, että saisi järjestelmällisemmin lisättyä kestoa kontaktiin.
Avainsana: katsekontakti
Tottistreenailua
Tässä päivitystä muutamalta viimeiseltä treenikerralta viime viikkojen ajalta.
Seuraaminen
Häiriöttämässä tilanteessa Ässän seuraaminen on hyvälaatuista (oikea kohta, katsekontakti pysyy) sen 5-10 askelta parhaimmillaan. Tottiskentällä, kun paikalla on muita koiria, kontakti on viime treeneissä pudonnut erittäin usein – treenit ovat olleet itse asiassa häiriössä yllättävän vaikeita. Ainoa ratkaisu tietenkin on pudottaa kriteeriä eli etäisyyttä seuraamiselle, ja palkita onnistumisista eli siitä hetkenkin kestävästä katsekontaktista. Koiran pudottaessa kontaktin pitää selkeästi lopettaa seuraamiskävely ja pitää pieni tauko, eli tehdä palkkion menettäminen selkeäksi koiralle. Jos heti kontaktin pudottamisen jälkeen jatkaa seuraamista ja palkitsee kontaktista, saattaa koira ketjuttaa käytöksen ja luulla, että sitä palkitaan vilkuilusta muualle.
Käännökset
Käännöksiä ei olla erikseen treenattu viime aikoina.
Tahdinvaihdot
Tahdinvaihtoja ollaan tehty satunnaisesti. Etenkin juosten seuraamisessa katsekontakti pysyy yllättävän hyvin. En ole vielä alkanut ketjuttamaan hidasta ja nopeaa kävelyä.
Pysähtyminen
Ollaan treenattu vähän enemmän pysähtymistä kuin maahanmenoa, ja myös muutaman kerran ketjuttanut seuraamiskaavion osaa missä pysähtyminen on. Istumassa pysymistä täytyy kuitenkin vahvistaa vielä runsaasti.
Istumisliike
Sama kuin yllä, istumaan jäämistä täytyy harjoitella ja vahvistaa paljon.
Maahanmeno ja luoksetulo
Ollaan tehty muutamia luoksetuloja melkein koko pituudella, ja Ässällä tuntuisi olevan vähän parempi kyky arvioida omaa vauhtia ja jarrutusetäisyyttä. Istuminen edessä on melko suora, mutta voisi olla tiiviimpi – pitää muistaa palkata läheltä itseä, niin koira todennäköisesti korjaa asennon lähemmäksi.
Paikallaolo häiriön alaisena
Puistossa aamulenkkien yhteydessä ollaan päästy 3-4 minuutin kestoon ja 25 askelen etäisyyteen. Tottiskentällä häiriössä, seuraamisen tapaan, on pitänyt helpottaa kriteeriä merkittävästi. Lisää häiriötreeniä siis, ja kovassa häiriössä korkea vahvistetiheys. Tämä siksi, että kaikki mikä tapahtuu, vahvistuu joten haluan varmistaa, että koira pysyy maassa vaikkakin tiuhan palkkaamisen avulla.
Henkilöryhmä
Ei olla treenattu.
Luoksepäästävyys
Maastoryhmän kouluttajan Hennan kanssa toteutettiin aiempi koulutusuunnitelma, jossa ”tuomari” lähestyy vain kun koira pysyy paikoillaan, ja tämä sujui aika hyvin. Treenikertoja vaan lisää.
Käytösketjut
Käytösketjujen treenaamista ei olla vielä aloitettu.
Tokotreenit 25.3.2015
Treenasimme poikkeuksellisesti parkkipaikalla. Alkuperäinen suunnitelma oli treenata pidempää seuraamista,ja käännöksiä. Ympäristö osoittautui kuitenkin Ässälle liian haastavaksi ja tehtiin alkuun lyhyempiä pätkiä seuraamista ja käännöksiä.
Seuratessa Ässä piti hyvin katsekontaktia, koiran paikkaan ei kiinnitetty kauheasti huomiota. Käännöksissä huomattiin, että koiran sivulletulo oli melko riippuvainen minun vartaloavuista, eli käännyn liikaa koiraa kohti ja tuen sivulletuloa omalla liikkeellä. Kotitehtäväksi saatiin tehdä sivulletuloa maassa olevan kohteen avulla (jonka päälle Ässä osaa mennä etutassuilla) ja niin että seison aivan suorassa ja liikkumatta ja pidän katseen täysin eteen.
Viimeiseksi tehtiin vielä yhden ja kahden askelen siirtymiä eteen, lähtö perusasennosta ja loppu perusasentoon. Ässä pysyi yllättävän hyvin minun vauhdissa, normaalisti se lähtee vauhdilla ja joutuu sitten palaamaan takaisinpäin kun pysähdyn. Taukomattokäytös sujui myös yllättävän hyvin, ulkona ei olla sitä vielä kauheasti käytettykään.
Toimimme myös häiriökoirakkona kun kouluttaja treenasi oman koiransa kanssa. Ässä innostuu yhäkin melko paljon lähellä olevista toisista koirista. Pidin treenin aikana vahvistetiheyden todella korkeana, ja alkuun annoin ehdollisen vahvisteen ”jes” ja palkan jokaisesta kerrasta kun Ässä katsoi toista koiraa. En välittänyt siitä, että haukkuiko se vai ei. Tätä tehtiin suurin osa treenistä, alkuun paikalla seisoen, sitten lisäten liikettä. Kun tämä sujui ja koiralla alkoivat kierrokset putoamaan, aloin odottamaan, että Ässä katsoo toista koiraa ja katsoo sitten minuun, josta annoin ehdollisen vahvisteen ja palkan. Lopuksi päästiin tekemään muutaman askelen mittaisia seuraamisia, joissa Ässä pitää katseen minussa vaikka toinen koira liikkuu lähellä. Koiran mielentila oli merkittävästi rauhallisempi treenin lopussa kuin alussa.
Tottelevaisuustreeniä 14.1. Ja 16.1.
Keskiviikon Vision tokotreeneissä jatkettiin askelsiirtymien/seuraamisen hinkkaamista vahvistamalla koiran katsekontaktia ja lähellä pysymistä heti lähdössä sekä tahdinvaihtoja.
Lähdöissä odotin, että koira pitää katsekontaktia kun se on perusasennossa, sanon ehdollisen vahvisteen ”jes”, lähden liikkeelle ja palkkaan samaan aikaan. Sanomalla ehdollinen vahviste paikalla ollessani varmistaa sen, että koira pitää kontaktin, ja palkan tullessa kun ollaan jo liikkeellä vahvistaa kontaktin säilyttämistä välittömästi liikkeelle lähdön jälkeenkin. Jatkossa annetaan ehdollinen vahviste myöhemmin ja myöhemmin, kunhan koira osaa säilyttää katsekontaktin lähdön aikana.
Tämän jälkeen tehtiin samalla periaatteella tahdinvaihtoja. Esimerkiksi kävelin normaalia vauhtia, ja koiran pitäessa katsekontaktin, annan ehdollisen vahvisteen, vaihdan nopeuden hitaaksi kävelyksi ja palkkaan saman tien. Taas, kun koira hallitsee tahdonvaihdot ilman kontaktin pudotusta, voidaan ehdollisen vahvisteen ja palkan ajoitusta myöhentää.
Seuraavaksi kokeiltiin peruutusta. Ensin yritettiin lisätä peruutusaskelia paikallaan kääntymiseen, mutta se ei oikein sujunut – paikallaan kääntymistä pitää treenata vähän lisää kotona, se on hiukan unohtunut tai sitten fyysisesti vaikeutunut, viime treenikerralla Ässä oli paljon pienempi ja ketterämpi. Päätin sitten vain kokeilla miten koira reagoi jos lähden kävelemään takaperin perusasennosta, ja mukanahan se tuli! Toki se yritti istua vähän väliä, mutta palkan suunnalla (palkka rintakehän kohdalle) peruuttamisesta saa sujuvampaa. Voitaisiin myös ottaa peruuttamistreeni takaisin ohjelmaan, kun Ässä alkaa jo olemaan fyysisesti valmiimpi, liittää siihen vihje ja kokeilla sillä saada pidemmän peruutuksen aikaan.
Lopuksi kouluttaja otti oman koiransa treenaamaan paikkamakuuta. Ässällä on viime kuukauden aikana selkeästi ollut joku pelkokausi, tällä kertaa toisia koiria kohtaan – huonoja kokemuksia ei ole taustalla, vastaehdollistamista on tehty pennusta saakka ja sitä jatketaan yhä. Otettiin paikallamakuuta siis Ässällekin, ja se kyllä haukkui aika paljon toiselle koiralle. Pidin vahvistetiheyden korkeana, ja haukkuminen väheni ja koira rauhoittui treenin edetessä. Toki ei päästy mihinkään täysin rauhalliseen tilaan vielä.
Lisää häiriötreeniä saatiin perjantaina kun oltiin Hepekon porukalla tottistreenaamaassa Kompassin tiloissa. Sisään mennessä Ässä haukkui todella paljon taas, kuten viimeksikin. Edeltävässä tilassa oli muita koiria, ja meidän treenitilassa myös 3 muuta koiraa, jotka kylläkin vaihtuivat meidän treenatessa. Taas tehtiin runsaasti vastaehdollistamista, palkkasin Ässää kun se katsoi muita koiria, palkkasin myös kun se katsoi muita, ja pikkuhiljaa se rauhoittui, haukkuminen väheni ja loppui kokonaan, ja päästiin treenaamaan. Jatkoimme treenatessa kontaktin pitoa lähdössä, teimme lyhyitä pätkiä seuraamista ja myös sivulletuloa treenattiin, näissä myös kontakti oli se mistä palkittiin. Välillä tehtiin rauhoittumista omalla matollaa muita koiria katsellen, joka sujui hyvin, ja sain sen myös leikkimään lopputreenistä muista koirista huolimatta.
Toki sanotaan, että weimarinseisojauroksilla on taipumusta rähinään, mutta en halua tehdä tästä ongelmaa – tehokkaalla vastaehdollistamisella pystyy kouluttamaan koiran kuin koiran suhtautumaan neutraalisti ja viimein positiivisesti muihin koiriin. Ässän ollessa teini-ikäinen ja selvästi hieman epävarma, olen varma, että varmistamalla että se saa pysyä sopivalla etäisyydellä toisista koirista treenitilanteessa ja tekemällä sen tasolle sopivia harjoituksia joissa se pääsee onnistumaan, päästään hyvin yli tästä vaiheesta. Positiivista on, että vaikka se alkutreenistä oli kiihtynyt ja jännittynyt, se pystyi nopeasti palautumaan stressistä ja työskentelemään ja jopa leikkimään minun kanssani.
Tottistreenit 1.7.2014
Tottistreeneissä treenailtiin lisää kontaktia, seuraamista ja liikkeestä istumista. Tilassa oli Ässälle uusia koiria, jotka hetken aikaa veivät huomion mutta se pystyi silti työskentelemään hyvin. Seuraaminen on ihan kivalla mallilla, en ole kuitenkaan vielä liittänyt siihen vihjettä. Pitää vielä hioa sitä eli saada siihen hiukan kestoa sekä seuraamisen paikan, että katsekontaktin osalta, ennen kuin liitän vihjeen.
Liikkeestä istuminen sujuu hitaassa vauhdissa, mutta vieläkään istuminen ei ole kovin nopea. Olen myös huomannut, että istumisen toinen vihje eli pitkä pillitys on heikentynyt. Nyt pitää tehostaa käskystä istumistreeniä, eli paremmat vahvisteet (leikki tai lelu, tai ainakin parempi nami), enemmän toistoja ja enemmän yleistystä. Ja vahvistaa kumpaakin vihjettä, eli ”istu”-sanaa ja pitkää pillitystä.
Loppuun tehtiin vielä paikallamakuuta, joka alkoi jo sujumaan vähän paremmin. Ongelma ei niinkään ole ollut toiset koirat vaan Ässän pentumaisuus. Tai siis, eihän sekään ole mikään ongelma, en ole vielä vaatimassa pennulta mitään 10 minuutin paikallamakuuta hievahtamatta. Mutta se siis malttoi pidempään makoilla rauhassa ilman tarvetta riehua, leikkiä, nuuskia tai muuten häröillä. Pientä aikuistumista siis havaittavissa, mutta vain pientä… J Tärkeintä on tässä vaiheessa se, että se ei nouse toisten koirien ohittaessa. Järjestetyt tottikset jäävät nyt kesätauolle, eli elokuussa jatketaan taas. Toki tavoitteena on treenailla omatoimisesti sillä aikaa.
Tottistreenit 24.6.2014
Päivitys on taas vähän myöhässä, mutta tässä lyhyt kuvaus siitä mitä tehtiin. Normaalin kontaktin ja seuraamisen lisäksi treenailtiin käskystä istumista liikkeessä. Vaikka ollaan paljon tehty istumista, on fokus ollut enemmän istumaan jäämisessä kuin nopeassa istumisessa, ja se näkyi treenatessa. Onnistumisprosentti ei ollut häiriössä muutenkaan hyvä, eli kaikista vihjeistä se ei istunut, ja myös istuminen oli liian hidasta minun makuun. Istumistreenissä olen käyttänyt paljon ruokapalkkaa, ja pitänyt kriteerinä sitä että koira pysyy istumassa. Nyt voisi siirtyä käyttämään kiihdyttävämpiä palkkoja eli leluja ja taisteluleikkiä, ja tehdä treeniä nopeammalla tempolla. Tämä treeni on tarpeellista myös metsästyskäytöksiä varten.
Alettiin myös sheippaamaan teipatulle puhelinluettelolle menoa (etutassut alustalla) sivulletuloa ja täyskäännöstä silmälläpitäen. Ässä tarjosi toki jonkin verran maahanmenoa, koska rullailmaisutreenin näyttö on sillä melko vahva jo. Saatiin kuitenkin myös onnistuneita toistoja alustalle hakeutumisesta seisaallaan. Kouluttaja vinkkasi meille, että meillä saattaa olla tekeillä tyypillinen naksutinkouluttajan ”ongelma” – jos palkkiota ei heti kuulu, niin koira tarjoaa nopeasti uusia käytöksiä. Tämähän on toki positiivinen ongelma, mutta silti tekee hyvää koiralle myös oppia kestoa käytöksille. Myös niitä pitkäkestoisia käytöksiä tarvitaan, otetaan vaikkapa esimerkkinä bh-kokeen paikallamakuu.
Tottistreenit 17.6.2014
Tottistreeneissä Visiolla jatkettiin kontaktitreeniä häiriössä. Naksuttelin taas sekä toisten koirien katsomisesta, että minun katsomisesta sekä paikallaan, että liikkeessä. Nyt alkoi jo Ässälle muodostumaan ajatus siitä, missä kohdalla sen tulee seurata – oikeaan kohtaan annettu palkka alkaa tuottaa tulosta. En ole tokikaan vielä liittänyt vihjettä seuraamiseen, odotetaan että käytös on melko valmis ja jonkin verran myös yleistetty ennen kuin liitän sille vihjeen.
Keskityttiin myös leikkimiseen muiden koirien läsnäollessa, sekä myös on-off leikkiin kuten viime viikollakin. Lopuksi tehtiin pitkä rauhoittuminen, istuin lattialla ja palkkasin Ässää sen etujalkojen väliin sen maatessa lattialla. Välillä toisia koiria ohitti meidät läheltäkin, ja vaikka Ässä näytti siltä, että se ponkaisee kohta ylös se pysyi kuitenkin maassa. Luonnollisesti vahvistetiheys oli melko korkea, mutta siitähän se hyvä paikallaolo rakennetaan.
Seuraavalla kerralla voitaisiin jatkaa kontaktia ja myös lisätä treeniohjelmaan käskystä istuminen.
Tottistreenit 10.6.2014
Tottistreenissä keskityttiin kontaktiin ja leikkimiseen. Kontaktia harjoiteltiin ensin sisällä liikkumalla muutamia askelia eri suuntiin, ja naksautettiin sekä katsekontaktista, että muiden koirien katsomisesta. Palkkauksen yritin muistaa tehdä ”oikeaan” kohtaan vasemmalle sivulle, jotta seuraamisen paikka alkaisi pikkuhiljaa vahvistumaan. Nythän ei voi vielä puhua seuraamisesta, mutta uskon että se alkaa pikkuhiljaa muodostumaan palkan paikan avulla.
Sisälläolon jälkeen siirryttiin ulos treeniin jossa muut koirakot istuivat aloillaan ja 1 tai 2 koirakkoa pujotteli paikallaanolevia. Tässä taas palkattiin sekä toisten koirien katsomisesta, että katsekontaktista. Ässää toki kiinnostaa muut koirat, mutta kyllä sitä katsekontaktiakin löytyy jo melko hyvin.
Leikki sujui sekä sisällä, että ulkona todella hyvin. Tehtiin on-off leikkiä varsinkin ulkona, eli välillä riehutaan ja yhtäkkiä leikki loppuu, jolloin koiralta odotetaan nopeaa istumista ja rauhoittumista. Vapaa-vihjeestä leikki taas alkaa. Olin tyytyväinen sekä Ässän kykyyn säätää virettä, että sen kykyyn leikkiä vaikka joidenkin metrien päässä on muita koiria. Itse voisin lisätä vielä kierroksia leikkiin, jotta saadaan kehitettyä sitä vireensäätöä entisestään.
Tottistreenailua
Muutamasta tottistreenistä on jäänyt kirjoittamatta päivitys, tässä mitä muistan edellisistä ja tietty tämänpäiväisestä päivitystä.
Etäpalkkaa ollaan käytetty yhäkin; vaativuutta on nostettu siten, että etäpalkkana toimivan pakastepurkin kansi on auki. Treeneissä on jatkettu toisten koirien katselua tarvittaessa (”katso koiraa”-käytös), mutta sitä on tarvittu yhä vähemmän. Saimme jopa palautetta, että meidän pitäisi vähän nostaa kriteeriä nopeammin eli lähteä reippaasti kauemmaksi häkistä ja lähemmäksi muita koiria. Liian helposti jumitun Tompan kanssa sinne meidän treenikuplaan: kaukana häiriöistä, korkea vahvistetiheys… Jotta oppimista eli siedättymistä koirahäiriöihin tapahtuisi pitäisi mennä nostaa kriteeriä menemällä lähemmäksi häiriöitä ja alkuun pitää vahvistetiheys korkeana.
Muutama viikko taaksepäin saatiin hyvää häiriötä myös ”Hui Kauhistus”-levystä taustanauhana. Vaikka soitettiin lähinnä laukauksia ja pauketta, niin Tomppa ei kauheasti välittänyt metelistä. Hyvä niin. Varsinaisina käytöksinä meillä on ollut seuraaminen, käännökset, vierelle istuminen ja maahanmeno. Paikkamakuuta ei olla viime treeneissä tehty kauheasti, tämän päivän treeneissä tehtiin muutama paikkamakuu, lähellä kaksi muuta koiraa paikkamakuussa. Vahvistetiheys siinäkin kyllä melko korkea, kerran 5-15 sekunnissa.
Viime viikon treeneissä kokeiltiin nopeasti koiran tekemien virheiden korostamista virheiden korjauksessa. Esimerkiksi jos koira katsoo muualle seuraamisen aikana, käännyn yhtäkkiä toiseen suuntaan niin, että koira ajautuu melko kauas minusta. Tai jos koira hidastelee seuraamisessa, menen itse nopeampaa jotta koira jää jälkeen. Lyhyt kokeilu osoitti jo, että kontaktin pitäminen ja seuraamisen tarkkuus parani, kun palkkion menettäminen oli konkreettisempaa. Tätä voisi tehdä lisää seuraavilla kerroilla.
Tänään saatiin kylläkin ekstrahäiriötreeniä, kun ajellessa treeneihin sattui pelottava läheltä piti-tilanne moottoritiellä. Onneksi kenellekkään ei käynyt kuinkaan, mutta treeneihin päästyä minulla oli syke vieläkin aika korkealla, adrenaliinia oli varmasti veressä ja tilanne pyöri mielessä. Kun kerrankin keho oli vastaavassa tilassa kuin koetta jännittäessä, niin otin täyden hyödyn tilanteesta ja lähdin tekemään Tompan kanssa kontaktia ja seuraamista. Tarkoitus oli pitää vahvistetiheys korkeana, jotta koiran kontakti ja seuraaminen vahvistuu huolimatta minun fyysisestä ja henkisestä ”järkytystilasta”. Tompalla saattoi olla hiukan normaalia alhaisempi vire, mutta se piti kontaktia hienosti ja seurasi minua myös lähempänä muita koiria & kaukana omasta häkistä. Vaikka tämä oli hyvä treenitilanne, niin toivottavasti kuitenkaan vastaavaa ei satu toista kertaa – sen verran pelottava tilanne se oli!
Ajattelin, että jatketaan tottiksia jouluun saakka teemalla helppoja käytöksiä korkealla vahvistetiheydellä mutta yhä vaikeammissa häiriöissä. Katsotaan sitten joulun jälkeen miten muutetaan tavoitteita, vaikeutetaanko käytöksiä vai jatketaanko häiriötreeniä.
Treenipäivityksiä: haku 16.9.2013, rauniot 23.9.2013 ja tottis 24.9.2013
Viime viikolla oltiin ensimmäistä kertaa tänä syksynä pimeässä metsässä treenaamassa hakua. Pimeydestä huolimatta Tomppa irtosi hyvin, omaan siksak-tyyliinsä mutta kuitenkin irtosi, ja kaikki ukot löytyivät suhteellisen rivakalla tahdilla. Maalimiehet olivat 10-50 askelen päässä keskilinjasta. Maalimiehet palkkasivat koiran suoraan ilman ilmaisua, koska ilmaisutreeni on vielä kesken. Tomppa asettui taas melko nopeasti lähetysasentoon, ja siirtymät sujuivat naksuttimen ja suht tiheän vahvistetiheyden avulla (palkka joka 2.-4. askel) hyvin hallinnassa. Haussa tärkeimmät kehitysalueet ovat siis ilmaisu ja hallintaan otto ilmaisun jälkeen.
Tällä viikolla oltiin raunioilla treenaamassa, Tompalla oli neljä ukkoa piilossa ja teemana taas häiriöt. Edellisellä treenikerralla yksi henkilö metelöi kepillä kolistellen, tällä kertaa metelöiviä henkilöitä oli kaksi. En huomannut merkittävää eroa Tompan keskittymisessä tai työskentelyssä muuten. Seuraavalla rauniokerralla pidetään taukoa metelistä vaihteeksi. Umpipiiloilla Tomppa ilmaisi kunnes tulin paikalla, avopiiloilla oli suora palkka. Raunioilla oli talkoiden jäljiltä yhdessä kohtaa uudenlaista alustaa (metalliverkkoa maassa), jonka Tomppa kiersi – tätä alustaa täytyy treenata erikseen. Viimeinen ukko oli poikkeuksellisessa piilossa, taukokatoksen vieressä olevan risukasan päällä. Alkuun kutsuin koiraa useaan otteeseen pois kasan luota raunioalueelle, koska oletin, että viimeinen ukko raunioiden puolella. Viimein sain vinkkiä, että maalimies ei ole normaalilla raunioalueella. Huomasin maalimiehen, jonka jälkeen annoin Tompan työskennellä rauhassa kasan lähellä. Tomppa haki hajua kauan, ja oli hyvä nähdä että se jaksoi työskennellä ja paikantaa maalimiestä pitkään. Se ei myöskään aloittanut ilmaisua, ennen kuin oli aivan varma siitä missä kohtaa maalimies oli. Ilmaisukäytöksen lisäksi jatketaan siis raunioihin liittyen häiriöiden lisäämistä siihen tahtiin, että ensi rauniotreenissä pidetään taukoa häiriöäänistä, ja sen jälkeen taas lisätään ääniä.
Tänään oli vielä tottistreeniä valmennusryhmässä Nurmijärvellä. Olimme sisätiloissa, ja tila oli taas haastava kesän ulkotreenien ja muutaman kuukauden ohjattujen treenien tauon jälkeen. Alkuun palkkailin Tomppaa häkkiin kuonokosketuksista ja hiljaa olosta jos muualta kuului haukkua, sekä muiden koirien katsomista häkistä. Kun otin Tompan häkistä ulos, pyrin pitämään treenijaksot hyvin lyhyinä: silloin koira pystyy keskittymään minuun eikä häiriinny liikaa toisista koirista, ja pystytään viemään jakso läpi ilman toisiin koiriin reagoimista. Teimme häkin lähettyvillä kontaktia vierellä, maahamenoa ja istumaan nousemista vierellä sekä sivulletuloa. Jos Tomppa alkoi keskittymään liikaa toisiin koiriin eikä pitänyt kontaktia, hypättiin suoraan katso koiraa-treeniin tai namien etsimiseen maahan, josta pyysin Tompan takaisin häkkiin. Olen tyytyväinen Tompan suoritukseen – se kävi selvästi kierroksilla uudesta paikasta ja lähellä olevista koirista, mutta se pystyi kuitenkin keskittymään hyviin treenattaviin käytöksiin. Myös minä maltoin pitää jaksot tarpeeksi lyhyinä, ja siten saatiin onnistumisia ja treeneistä jäi hyvä mieli!
Weimar+i 