Paikallaan pysyminen ja häiriöstä luopuminen ovat kanakoiran tärkeimpiä taitoja. Vaikeimpia käytöksiä kanakoiralle on se vaihe, kun se käskystä nostaa linnun mutta sen on sen jälkeen käskystä luovuttava linnusta ja jäätävä paikoilleen kunnes se saa luvan noutaa. Luopumista ja paikallaan pysymistä on siis syytä harjoitella jo pennusta saakka, jotta saa käytöksen vahvaksi ennen kuin koira pääsee riistalle. Harjoitusta pitää myös vaihdella mahdollisimman paljon: kuinka kauan istuu, milloin tulee käsky istua, minkä saa palkkioksi, mistä palkkio toimitetaan (kädestä, heitettynä, etäpalkka…) jotta käytös ei pääse vakioitumaan.
Valitsen koiralle jääväksi käytökseksi metsästystä varten istumisen. Tämä siksi, että istuessa koira näkee paremmin minne lintu lentää tai tippuu (jos osun J) ja istuminen on myös ohutturkkiselle koiralle helpompi käytös kuin maata missä vaan hyytävässä lätäkössä mitä alla sattuu olemaan. Istumista tarvitaan myös pelastuskoirapuolella esim. lähetyksessä joten vahvasta istumisesta hyötyy myös muissa lajeissa.
Vapautukseen käytetään kahta eri vihjettä: vapaa ja ole hyvä. Ole hyvä on vihje jonka jälkeen koira saa mennä etäpalkalla tai ohjaajasta poispäin. Sitä ollaankin jo harjoiteltu muun muassa heitetylle lelulle vapauttaessa, ruokakupille vapauttaessa sekä ovista kulkiessa. Vapaa-vihjettä käytetään kun koira saa nousta paikallaolosta, mutta halutaan sen pysyvän ohjaajan lähellä. Alkuun liitetään vapaa-vihjettä leikin aikana, tämä treeni pitää aloittaa. Kun treeni loppuu, olen pyrkinyt käyttämään sanaa ”loppu” vihjeenä siitä.
Kriteerinä vapautukselle joko vapaa-vihjeellä tai ole hyvä-vihjeellä on aina se, että koira istuu täysin paikoillaan, etujalat eivät liiku ja takapuoli on maassa kiinni. Myös ääntelyn aikana ei vapauteta, jos sellaista alkaa esiintymään. Häiriöitä ja vaikeusastetta lisätään niin nopeasti, että joka treenikerralla saadaan ainakin muutama epäonnistuminen. Toki tavoitteena on, että koira onnistuu ja kehittyy, mutta jos se ei epäonnistu yhdelläkään toistolla on kriteeri liian helppo!
Pysähtymisestä tulee erillinen koulutussuunnitelma.
TAVOITE
Koira pysyy paikallaan istumassa (takapuoli maassa, etujalat paikoillaan) ympäristön häiriöistä huolimatta kunnes saa seuraavan vihjeen (esimerkiksi nouto-vihje, vapautus ohjaajan luokse, vapautus etäpalkalle jne.)
HARJOITUKSET
1) Vapautuksen kouluttaminen ja ”vapaa”-vihjeen liittäminen
Treenataan paikallaolosta vapauttamista alkuun niin, että palkka on näkyvillä. Kerran tai pari voi houkutella koiraa irtoamaan istumisesta lelun avulla (ja samaan aikaan lausua vihjeen), mutta nopeasti pitää siirtyä siihen, että vihjeen aikana ei anneta muita merkkejä kehonkielellä tai palkkaa liikuttamalla esimerkiksi.
2) Kestoa ja häiriöitä paikallaoloon
Treenataan paikallaoloa istuen monissa eri tilanteissa ja erilaisissa häiriöissä. Käytetään ihmisiä, koiria, leluja, nameja, lentäviä häiriöitä (leluja, nameja), ääniä, etäisyyttä ohjaajaan, ohjaajan liikettä jne. paikallaolotreenissä häiriönä. Käytetään myös käänteistä houkuttelua, jossa koiraa härnätään lelulla ja namilla, ja koira saa palkkion vasta vapautusvihjeen jälkeen jos pysyy härnäyksen aikana paikoillaan. Muistetaan treenata myös sitä, että ei ole mitään häiriöitä ja ohjaaja on täysin paikoillaan.
3) ”Ole hyvä” ja ”vapaa” ärsykekontrolliin
Yksittäisen vihjeen osalta aloitetaan suun aukomisella ensin, sitten aivan erilaisilla sanoilla kuin vihje sana jonka jälkeen siirrytään samankaltaisiin sanoihin. Vihjeiden erottelussa on syytä olla avustaja, ja jos koira lähtee esim. etäpalkalle vaikka vihje on ollut ”vapaa”, avustaja poistaa etäpalkan ennen kuin koira ehtii sille. Tässä harjoittelussa on syytä vaihdella järjestystä, aina ei esim. pääse etäpalkalle vapautuksesta suoraan jne. Paljon siis variointia kaikessa suhteessa, ettei käytökset vakioidu ja saadaan mahdollisimman hyvä ärsykekontrolli.
Weimar+i 