Osteopaattikäynti 22.6.2016

Tätä edeltävällä käynnillä Ässässä oli aika paljon jumeja koska se oli pariin otteeseen törmäillyt vauhdilla muun muassa puuhun ja auton kylkeen. Se on ollut viime hoidon jälkeen hyvävointinen, ja onneksi tässä hoidossa saatiin huomata, että sen kroppa oli jo paljon paremmassa kunnossa. Lähinnä sillä oli jumia vasemmalla puolella selässä, etenkin keskiselässä. Tämä johtunee runsaasta tottelevaisuustreenistä.

Seuraava aika varattiin syyskuulle, ja siihen saakka on tarkoitus uittaa, muistaa kävelyttää sitä normilenkeillä oikealla puolella ja tehdä myös etutassut joko tasapainotyynyn tai kohteen päällä venytyksiä kummallekkin puolelle. Osteopaatti suositteli myös mahdollisimman paljon vapaana liikkumista hoidon jälkeen. Onneksi juhannukseksi lähdettiinkin lomailemaan Pohjanmaalle, ja Ässä pääsi olemaan vapaana ja myös uimaan – sekä tietenkin huolehtimaan paarmojen ja kärpästen häädöstä emännän ottaessa aurinkoa!

Uimista 4.3.2016

Käytin Ässää ensimmäistä kertaa koirauimalassa uimassa. Tarkoitus oli saada Ässälle itsevarmuutta uimiseen ja etenkin uimaan lähtöihin. Olin varannut Ässälle uittajan koska tämä oli ensimmäinen kerta uimalassa.

Ässälle puettiin uimaliivit, jotka kelluttivat jonkin verran. Uima-altaaseen mentäessä oli korkeampi porras josta laskeuduttiin nilkkasyvyyteen. Tämä oli vähän jännä alkuun, mutta nostimme koiran ylätasolta veteen nilkkasyvyyteen samalla sitä syöttäen. Otettin heti käyttöön dummy ja heitin dummya kahlausetäisyydelle Ässän noudettavaksi. Kun sen jälkeen testattiin jos se itse lähtisi vähän kauemmaksi, ja se ei siitä itse lähtenyt yhtään uimaan, otti uittaja liivin kahvasta kiinni ja auttoi koiraa. Teimme niin, että uittaja piti kahvasta kiinni ja uitti koiraa ympyrän, ja koiran uidessa heitin dummyn sen nenän eteen, se nappasi sen matkalla ja toi minulle saaden palkan. Muutaman tällaisen pyöräytyksen jälkeen se alkoi itse loikkaamaan veteen.

Uittajan neuvosta tehtiin niin, että dummyn lentäessä pidin uimaliivin kahvasta kiinni. Samaan aikaan sanoin markkeerausvihjeen ”mark”. Kun dummy oli jo pudonnut ja kellunut hetken, vapautin kahvasta sanoen samalla noutovihjeen. Ongelmahan on ollut, että Ässä on kyllä mennyt vauhdilla lentävän dummyn perässä veteen. Mutta sitten kun on joutunut istumaan ja odottamaan noutolupaa, ja noudettava on jo hetken kellunut vedessä, sen rohkeus loikata veteen on jo laantunut ja vire laskenut. 

Jos saan koiraa estämällä tai jopa taaksepäin vetämällä liitettyä markkerausvihjeeseen kiihtyneen ja eteenpäin pyrkivän mielentilan, saan ehkä koetilanteessa tai vaikeammassa rannassa tms. nostettua koiran vireen vihjeellä korkeammaksi. Tavoitteena on, että kuullessaan vihjeen ”mark”, koiran vire nousee ja se valmistautuu ampaisemaan eteenpäin heti noutovihjeen kuultuaan. 

Aloitettiin tämän treenaaminen jo tällä uintikerralla, ja päästiin siihen pisteeseen, että pystyin heittämään dummyn koiran sivullani altaan ulkopuolelta, eli koira joutui odottamaan noutolupaa, laskeutumaan hankalan rappusen ja hyppäämään rampilta uimaan noutaakseen dummyn. 

Ajatuksena on liittää kiihtynyttä tunnetilaa mark-vihjeeseen myös maanoudoissa, käydä muutaman kerran vielä uimalassa ennen kesää ja mahdollisesti hankkia Ässälle uimaliivit kesää varten tukemaan uimista. Niiden lisäksi yrittää saada se uimaan myös ilman noutoja, jotta uiminen vahvistuisi ja varsinaiseen uimiseen liittyisi rauhallisen keskittynyt mielentila.