Rauniotreenit 24.8.2015 ja hakutreenit 31.8.2015

Kummassakin treenissä maalimiehiä oli kaksi, ja palkkana kummallakin maalimiehellä oli 1/3 Ässän iltaruuasta. Viimeisen kolmanneksen se sai autossa (iso palkka autossa jokaisen treenin jälkeen on edesauttanut koiran intoa mennä autohäkkiin treenin jälkeen, aiemmin se oli hyvin vastahakoista). Pysyin paikoillani lähetettyäni koiran, eli annoin sen itsenäisesti irrota ja etsiä. Maalimiehet ovat antaneet eri ajan jälkeen koiralle palkan sen maatessa näytöllä, ja olen itsekin pidentänyt hieman aikaa hihnan kiinnittämisen ja näytölle lähettämisen välillä. 

Raunioilla treenattiin ensimmäistä kertaa uudistetulla radalla, eli radalla oli uusia piiloja ja runsaasti tiiliä, harkkoja ja muuta kiikkerää alustaa. Ässä liikkui suhteellisen hyvin, pientä haparointia mutta se kuitenkin eteni ja etsi koko ajan. Toinen maalimiehistä oli vaakatasossa olevassa betoniputkessa, sen Ässä löysi melko helposti. Olin tullut hieman lähemmäksi rullan luovutusta varten, tiesin missä maalimiehet ovat ja koiran, että rullan kantaminen uudella, vaikeammalla radalla olisi liian haastavaa. Toinen maalimies oli maan alla palkin sisällä, mutta niin, että luukku maalimiehen yläpuolella oli puoliksi auki ja kosketuskeppi melkein maan tasalla valmiiksi. Tämän maalimiehen kanssa Ässä tarvitsi hieman apua. Se paikallisti hajua itse, mutta ei ymmärtäny, että maalimiehiä voi olla myös sen jalkojen alla. Autoin koiraa, koska en halunnut päästää sitä haukkumaan turhautumistaan. Viimein sekin maalimies saatiin nostettua mini-ilmaisun jälkeen, olin noin metrin päässä koirasta 🙂

Hakumetsässä oli myös kaksi maalimiestä, tällä kertaa tallatun alueen etukulmissa. Tavoitteena oli harjoitella suoria pistoja ja irtoamista. Tuuli kävi keskilinjan myötäisesti alueen etulinjalta päin. Lähetin koiran kummallekin puolelle samalla tavalla: kävelin keskilinjaa 5-10 metriä, jonka jälkeen lähdin etukulmia kohti kunnes olin n. 25 metrin päässä maalimiehestä. Ensimmäiselle se meni kovaa vauhtia, hieman paikallisti tarkkaa sijaintia 5 metrin säteellä maalimiehestä, jonka jälkeen hoiti ilmaisun täydellisesti. Olin itse koko ajan lähetyskohdassa. 

Toiselle maalimiehelle Ässä ei lähteny yhtä innokkaasti tai suoraan – veikkaan, että sillä ei ollut lähetyskohtaan hajua maalimiehestä. Koira meni lähelle haistelemaan, pyysin sen takaisin, siirryin muutaman metrin eteenpäin, ja lähetin uudelleen. Sillä kertaa se lähti jolkottelemaan osoittamaani suuntaan, ja onneksi sai hajun maalimiehestä. Ilmaisu sujui taas hyvin. 

Vaikka Ässän pistoissa ei ole vielä semmoista varmuutta ja vauhtia mitä tavoittelen, niin toivon, että nämä treenit saavat koiran luottamaan minuun ja siihen, että aina kannattaa juosta osoittamaani suuntaan koska sieltä löytyy aina se maalimies. Uskon, että sillä on motivaatiota etsiä, siihen malliin se huutaa ennen radalle tuloa ja vetää radalle, ja niin innokkaasti se suorittaa ilmaisun. Nyt täytyy vaan saada koiralle vahvistehistoriaa suoraan juoksemisesta ja sitä myöt onnistumisia! 

Rauniotreenit 23.10.2012

Johtuen edellisen päivän osteopaattihoidosta, halusin tehdä Tompalle normaalia kevyemmän treenin, joten keskityttiin tarkennukseen. Pienellä alueella oli 4 maalimiestä enemmän tai vähemmän umpipiiloissa. Jokainen maalimies odotti eri määrän haukkuja ennen palkkaamista, määrät olivat 5, 10, 15 ja 20 haukkua. Tompalla ei ole kauheasti tehty pidempiä haukkusarjoja, joten olisi hyvä muistaa vaihdella haukkujen määrää joka treenissä jottei jumituta tiettyy määrään sekä saadaan nostettua Tompan valmiutta pitkiinkin ilmaisuihin.

Lähetykset sujuivat hyvin siltä osin, että Tomppa malttoi istua vihjeestä melko nopeasti sekä myös odotti kunnes annoin lähetysvihjeen. Lähdöt eivät olleet aivan luotisuoria, ensimmäinen taisi olla melkein 90 astetta lähetyskulmasta, mutta se suunta oli myös se, missä maalimiehet olivat. Kutsuin kuitenkin koiran takaisin, jotta saatiin alueesta kaikki kohdat etsittyä.

Huolimatta osteopaattikäynnistä, tai ehkä siitä johtuen, Tompalla oli virtaa aivan valtavasti. Ilahduttavaa oli kuitenkin huomata, että vaikka vauhtia oli paljon enemmän kuin normaalisti, koira kykeni kuitenkin noudattamaan vihjeitä. Ensimmäinen maalimies löytyi betonipalkin alta, seuraava maalimies oli noin 5 metrin päässä traktorinrenkaan sisällä (kansi päällä), kolmas maalimies oli noin 7 metrin päässä roskiksen alla ja viimeinen oli arviolta 10 metrin päässä seinää vasten asetettujen lavojen alla.

Oli hieno huomata viimeisen maalimiehen kohdalla kuinka hyvin koiran nenä toimii – Tomppa juoksi poispäin pieneltä etsintäalueelta, ja tahdoin sen takaisinpäin. Juostessaan takaisin Tomppa ohitti parin-kolmen metrin päästä alueella olevan katoksen. Katoksen paikkeilla, Tomppa teki melkein täyskäännöksen laukkavauhdista saadessaan maalimiehestä hajun. Näköjään nenä toimii vaikka vauhtia on vähän enemmänkin! Ilmaisut olivat kaikilla maalimiehillä suht vahvoja, ihan tasaista haukkusarjaa Tomppa ei tee, eli pieniä katkoja on, mutta haukku on voimakas ja kuuluva eikä esim. 20 haukun sarja jäänyt vajaaksi, joten olen ihan tyytyväinen.