Rakennusetsintää ja hakua

Maaliskuussa ollaan starttailtu treenikautta pelastuskoirajutuissa. Ensin oltiin treenaamassa rakennusetsintää Ässälle uudessa rakennuksessa. Siellä Ässällä oli neljä maalimiestä. Ilmaisut sujuivat hyvin, mutta ehkä uudesta paikasta tai treenitauosta johtuen, se ensimmäistä kertaa elämässään nosti etsiessään rullaa suuhun. Saattaa mennä myös kokemattomuuden piikkiin, rakennuksissa ei olla montaa kertaa oltu treenaamassa. Jatkossa, kuten ei nytkään, tähän ei reagoida mitenkään. Sen lisäksi on hyvä olla vielä koiralla apuna kosketuskepit, jotka toimivat vihjeenä rullan nostolle silloin kun koira oikeasti on maalimiehellä.

Hakutreenissä tavoitteena oli treenata eleettömyyttä, eli tarkemmin sanottuna ohjaajan eleettömyyttä. Alueella oli 2 maalimiestä etukulmissa. En antanut koiralle mitään vihjettä, vaan päästin sen vapaaksi kun sen nenä osoitti oikeaan suuntaan. Se irtosi hyvin, maalimies oli tuulen päällä eli sieltä suunnasta tuuli mukavasti. Se nousi jopa pienen kallion päälle, ja maalimies löytyi kallion toiselta puolelta. Ilmaisu sujui hyvin ja koira toi rullan minulle todennäköisesti ennätysmatkan. Toisella maalimiehellä oli ongelmia, suunta oli siis myötätuuleen ja Ässä tukeutui maahajuihin eikä irronnut yhtä hyvin. Sen myötä se myös pariin kertaan sai rullan aukeamaan niin ettei se pystynyt ilmaisemaan. Ekalla kerralla kutsuin sen luokse ja säädin rullan, tokalla kerralla se oli jo maalimiehellä eikö ilmaisu siten onnistunut. Pyysin koiran luokse ja annoin näytä-vihjeen jotta koira sai palkan löydöstä. 

Jo viime vuonna rullan kanssa oli ongelmia. Täytyy tarkistaa sen säätöjä vielä ja laittaa mahdollisesti jotain teippiä tms. jotta pantaosan soljet pysyvät kiinni. Luonnollisesti rullaosaa ei voi laittaa kiinteäksi, ja jos koira näiden parannusten jälkeenkin saa rullan hätälukon aukeamaan usein, täytyy harkita ruotsalaiseen rullaan siirtymistä. 

  

Hakutreenit 7.6.2015 ja rauniotreenit 14.6.2015

Hakutreeneissä suunnitelmana oli ottaa Ässälle ensimmäisiä pistoja. Treenin tarkoitus oli asettaa maalimiehet sellaisiin kohtiin, että tuuli tulisi maalimieheltä ja/tai maastonmuodot ohjaisivat koira suoraan maalimiehellä. Maalimiesten oli tarkoitus olla 10-30 metrin päässä keskilinjalta. 

Ässällä olivat ilmaisut olleet jo varmoja useassa treenissä tätä ennen, ja halusin nyt nostaa kriteeriä jäämällä paikoilleni seisomaan kun koira lähtee maalimiehelle. Ässä on aiemmissa treeneissä irronnut 50+ metriä, kun ollaan etsitty partiointityylillä, joten koin een olevan valmis pistoihin. Maasto oli sen verran avointa, että koira näki maalimiehiltä keskilinjalle ja minut – kun Ässä ensin oppii menemään keskilinjalta suoraan maalimiehelle vaikka jään paikoilleni, voidaan jatkossa nostaa etäisyyttä niin, että maalimiehen ja minun välillä on näköestettä, eli koira joutuu etsimään minut nenällään palatessaan rullan kanssa. 

Kahdella ensimmäisellä maalimiehellä koiran etujalka meni rullan läpi, ja rulla irtosi. Toisella maalimiehellä se oli myös koskettanut puulusikan sijaan nenällään maalimiestä päähän (onneksi tuli puheeksi, maalimies luuli että se on ok). Viimeiset kaksi maalimiestä koira ilmaisi hyvin, mutta se ei irronnut suoraan maalimiehelle. Eli treenissä ei oikeastaan päästy tekemään suunniteltua treeniä lainkaan.

Seuraavalla hakutreenikerralla täytyy suunnitella maalimiesten paikat todella huolellisesti. On tärkeää nyt alkuun pistoja harjoitellessa, että koira saa kokemuksia joissa se luonnostaan juoksee suoraan ja saa suoraan etenemisestä nopeasti maalimiehen hajun tai maalimiehen. Jos koira löytää maalimiehet aina risteilemällä, vahvistuu risteileminen. Etäisyys pitää olla alkuun lyhyt, tai maasto avointa jotta säilyy näköetäisyys. Kun pistottaminen alkaa sujumaan, voivat maalimiehet mennä syvemmälle ja syvemmälle, jota kautta näköetäisyys alkaa katkeamaan ja koira joutuu palaamaan ilman näköhavaintoa minun luokseni. Alkuun kuitenkin täytyy treenata irtoamista paikoillaan seisovasta ohjaajasta.

Rauniotreeneissä 14.6. oli suunnitelmissa tehdä helppo treeni, koska edellinen rauniotreeni oli ollut haastava. Ässä oli edellisenä päivänä vähän aivastellut, oltiin viikolla uitettu sitä paljon, ja kun toin sen radalle, se oli aivan kuin vieras koira. Kuljeskeli minun vieressäni, ei irronnut juuri lainkaan – seuraavina päivinä tulikin huomattua, että joku nuha sillä oli päällä. Hienosti se teki ilmaisut voinnista huolimatta, toki olin aivan koiran vieressä helpottaakseni sitä. Maalimiehiä oli kolme, ja häiriöhenkilöt kolistelivat jonkun verran. Ihan sopiva treeni puolikuntoiselle Ässälle! 

Rauniotreenit 22.9.2014

Treenissä oltiin jo tutulla Herttoniemen raunioradalla, mutta sen toisessa reunassa jossa ei olla Ässän kanssa aiemmin treenattu. Maalimiehiä oli 5, joista kaikki olivat näkyvillä tai avopiiloissa. Myös häiriöhenkilöitä liikkui radalla, ja he pitivät jonkin verran meteliä. Ässällä oli intoa reilusti, ja vauhtia jopa niin että menetin sen välillä näkyvistä – onneksi luoksetulo on hyvällä mallilla, mutta toki radalla ja hakumetsässäkin pitää olla tarkkana ettei kutsu koiraa pois maalimieheltä.

Ennen treeniä otettiin yksi onnistunut toisto ilmaisutreeniä yksikseen auton lähellä. Tämä oli ensimmäinen onnistunut toisto koko ilmaisuketjusta ulkona ja häiriöisemmässä paikassa. Ollaan lähinnä tehty arvoa ketjulle aamuisin, eli Ässä suorittaa koko ketjun eli lähetys-kosketuskeppi-rullan nosto-rullan luovutus-sivulletulo-näytölle lähetys-maahanmeno alustalle saadakseen aamuruokansa. Vielä lisää yleistämistä ketjulle, ja pian voidaan viedä se maalimiehelle!

Syksyn pelastuskoiratreenien tavoite

Tänään alkoi Hepekon syyskausi, ja tavattiin treeniryhmän kanssa taas kesälomien jälkeen. Koska oli niin kuuma keli, käytiin vaan läpi jokaisen tavoitteita syyskaudelle sekä tehtiin hiukan tottista.

Meidän tavoite syyskaudelle on saada koottua ilmaisuketju valmiiksi ja yleistettyä se metsään. Näyttöä (vihje ”näytä”, koira menee kosketusalustalle makaamaan -> palkka) ollaan jo treenattu kevään aikana useammassa paikassa, ja rullan noston ketju on koossa (kosketuskeppi, rulla suuhun, tuonti minulle käteen -> palkka). Nyt pitää vielä saada rullan nosto-osa vahvemmaksi eli tehdä sitä vahvemmaksi, vielä onnistumisprosentti on vaikeammissa häiriöissä melko matala. Tämän jälkeen voidaan kerrata hieman näyttöä ja liittää ne kaksi ketjua yhteen. Sen jälkeen voidaan jo alkaa yleistämään koko ilmaisuketjua eri ihmisille ja eri paikkoihin.

Ässällä oli kyllä kivaa hengailla ihmisten kanssa, saada rapsutuksia ja leikkiseuraa, sekä päästä tekemään vähän tottistakin kesätauon jälkeen. Tosi rennosti se myös hengaili vaikka ihmiset vaan jutteli keskenään eikä kiinnittänyt siihen huomiota. Yhtäkkiä se onkin fiksu ja rauhallinen nuori koira, mites tässä näin pääsi käymään 🙂