Rauniotreenit 26.8.2013

Raunioilla teemana oli häiriöiden kasvattaminen. Edellinen kerta raunioilla oli kesäkuussa, ja kevään aikaan ainakin muutamalla kerralla oli jo häiriöhenkilöitä etsittävällä alueella. Tällä kertaa yksi häiriöhenkilöistä metelöi hakaten kepillä peltilevyjä jne. pitäen melko kovaakin meteliä. Tomppa työskenteli kuitenkin hyvin metelistä huolimatta. Pari kertaa se kävi katselemassa häiriöhenkilöitä, mutta jatkoi sitten etsintää.

Maalimiehiä oli viisi. Avopiiloissa olevat maalimiehet palkkasivat suoraan, ja umpipiiloissa olevat maalimiehet odottivat, että tulen paikalle ennen koiran palkkaamista. Tompan etsinnässä ei ollut moittimista, se työskenteli motivoituneesti. Ilmaisut olivat myös vahvoja niillä maalimiehillä joilla ei ollut suora palkka. Niin kauan kuin treenaan erikseen ilmaisua, voisi olla hyvä käyttää suoraa palkkaa raunioilla niissä piiloissa joissa koira pääsee maalimiehelle saakka.

Häiriöitä voisi lisätä rytmillä 2 treeniä häiriöillä, 1 treeni ilman häiriöitä, 2 treeniä häiriöille jne. Jokaisella häiriötreenikerralla häiriöitä lisätään, ja välillä pidetään helpompi treeni ilman häiriöitä, jotta koira ei paineistu liikaa. Kokeilin koiran hallintaan ottoa yhdellä umpipiiloa, ja taaskaan se ei onnistunut. Voisi miettiä jos hallintaan ottoa voisi treenata myös erillisissä ilmaisutreeneissä. Ainakin koiran maalimiesmotivaatio on hyvällä mallilla, pitäisi vaan saada koiralle vähän malttia ja palkita rauhoittuminen vaikkapa maalimiehelle & palkalle pääsyllä.

Rauniotreenit 17.6.2013

Tehtiin kokeenomainen treeni: 3-5 maalimiestä piiloissa joita en tiennyt ja koira ilmaisee kunnes tulen paikalle (paitsi jos maalimies on kaivossa jonne koira näkee voi palkata jo muutamasta haukusta koska alaspäin ilmaisu on ollut Tompalle vähän jänskää). Pyysin laittamaan maalimiehet paikkoihin, joissa Tomppa ei pääse maalimiehen lähelle.Tämä viime kerran hakutreenien vuoksi, kun Tomppa kävi nuolemassa maalimiesten kasvoja – ajatuksena on treenata maalimieskäytöstä erikseen kosketusalustan avulla.

Tomppa asettui lähetysasentoon melko nopeasti, ja pääsin lähettämään sen alueelle. Se sai hajun ensimmäisestä maalimiehestä nopeasti, mutta kesken tarkennuksen huomion vei hetkeksi ruohikon hajut. Tomppa kuitenkin palasi hommiin ja vauhtia riitti. Maalimies oli pystyssä olevassa betoniputkessa jossa kansi päällä, Tomppa hyppäsi reippaasti putken reunalle ja ilmaisi. Seuraava maalimies löytyi ylösalaisin käännetyn roskiksen alta. Tomppa hyppäsi kesken ilmaisun roskista vasten, ja se vähän liikahti ja rämisi, jota piti hieman säpsähtää mutta koira kuitenkin jatkoi heti sen jälkeen ilmaisua. Siitä seuraava maalimies löytyi maan alle menevästä käytävästä metallisen luukun takaa, sitäkin piti lyödä tassulla että se kolahti, mutta saatiin sama reaktio kuin aiemmin, eli pieni säpsähdys ja homma jatkuu. Kun oltiin tutkittu alue toiseen päähän, lähdin vielä takaisin päin koska en ollut aivan varma olisiko alueella vielä maalimiehiä. Pyysin Tomppaa tutkimaan keskivaiheilla olevat kasat, ja kun koira on sen oloinen että hajuja ei mistään tullut niin pienen epäröinnin jälkeen ilmoitin, että alue oli tyhjä – ja niin se olikin 🙂 Yksi treenikavereista oli mennyt alueen ulkopuolelle piiloon, etten voinut laskea piilossa olevien määrää poissaolevien perusteella, mutta enpä siinä etsinnän kesken tajunnut olla niin ovela 😀

Päällimmäisenä mieleen treenistä jäi Tompan varmuus. Se meni vauhdilla harkkokasojen  yli ja rengaskasojen läpi (kuin merijalkaväenmies ikään kuten treenikaveri totesi), hyppi rämiseviä ja kolisevia alustoja vasten ja ilmaisi vahvasti häntä heiluen. Tämä yhdistettynä viime hakutreenin erittäin tuttavalliseen maalimieskäytökseen (mikä ei itsessään ole toivottu käytös, mutta hyvä merkki alunperin ihmisaran koiran muutoksesta parempaan), aiempien hakutreenien vauhtiin ja motivaatioon, huomattavasti parantuneeseen hihnakäytökseen ja lisääntyneeseen leikkisyyteen kotona… jotain on todella loksahtanut kohdalleen koiran päässä (ja varmasti kropassakin, sekä osteopaatin ja hierojan kommentit alkukesästä koiran fyysisestä kunnosta ovat olleet positiivisia). Eihän tässä olla vasta kuin vajaat 5 vuotta tehty töitä sen eteen, että se todellinen Tomppa pääsee esille kuorestaan, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan!

Viikon treenipäivitys & osteopaattikäynti

Maanantaina treenattiin Korson raunioradalla. Rata oli uusi sekä koiralle, että ohjaajalle, ja otettiin treeni kokeenomaisena suorituksena eli en tiennyt missä maalimiehet ovat. Keli oli melko lämmin, yli 20 astetta ja hiukan painostava ilma. Maalimiehiä meni piiloihin neljä kappaletta. Aloitettiin etsintä kiertämällä aluetta reuna-aitoja pitkin josta oli tarkoitus spiraalinomaisesti edetä alueen keskelle. Tomppa etsi hyvin, irtosi melko kauaskin ja oli hyvin ohjattavissa. Kaksi maalimiehistä löytyy melko helposti, kaksi vaati hiukan työstämistä. Ensimmäisen vaikean maalimiehen Tomppa todennäköisesti haistoi jo etsinnän alkuvaiheessa, mutta jatkoi matkaa eteenpäin löytäen seuraavan maalimiehen. Ensimmäinen vaikea maalimies olikin käännetyissä roskiksissa, jotka olivat melko umpinaisia – maalimieskin kertoi odottelun tuntuneen saunassa istumiselta. Jäin seisoskelemaan piilon lähistölle, Tomppa ilmaisi ensin väärää roskista (oli piilon vieressä) mutta löysi viimein oikean piilon. Maalimiehen tarkentaminen selvästi kärsi kuumasta kelistä ja sen vaikutuksesta koiraan. Viimeistä vaikeaa maalimiestä tarkentaessa Tomppa tarvitsi myös hiukan apua, koira oli maalimiehen löytäessään aivan läkähtynyt eikä oikein jaksanut ilmaista. Tomppa kuitenkin etsi koko ajan, ei jäänyt tekemään mitään sijaistoimintoja tai tukeutunut minuun, mikä oli hyvä. Eli rankka treeni uudella radalla ja kevään ensimmäisinä kuumina päivinä, mutta koira suoriutui oikein hyvin. Treenin jälkeen jäähdyteltiin hyvin, annoin ylimääräisen namipurkin koiralle runsaan veden kera, ja kastelin koiran nivuset, mahanalusen ja tassut jotta se jäähtyisi nopeasti. Parempi olla turhan varovainen kuin altistaa koiraa lämpöhalvaukselle.

Tiistaina oli taas vuoro Vision valmennusryhmälle. Treenissä alkuun tehtiin samankaltainen harjoitus kuin edellisellä kerralla, jossa keskityttiin omaan fokukseen koiran kanssa treenatessa. Tällä kertaa treeni oli meille haastavampi, koska yksi kentällä olevista koirakoista suoritti noutoa. Koira oli musta mikä on Tompalle hiukan haastavaa, ja koira suoritti noutoa joka on melko haastavaa – lentävä esine on aina hiukan kiihdyttävä, ja noutaminen on todella kivaa Tompan mielestä. Hiukan meinasi tulla päälle lievä paniikki, jossa mietin liikaa, että mitä jos koira alkaa reagoimaan, apua apua.. No pystyin kuitenkin pitämään jonkin verran kontrollia siitä mitä teen, eli alkuun palkkasin siitä, että Tomppa istuu ja katsoo noutoa suorittavaa koiraa, ja kun koiran kierrokset alkoivat vähän laskemaan aloin naksuttelemaan katsekontaktista ja päästiin paremmin keskittymään treeniin. Sen jälkeen treenattiin jääviä liikkeitä, alkuun istumaan jäämistä. Kun aivan vierellä oli koira jota palkattiin heitetyllä pallolla, pidin vahvistetiheyden melko korkeana ja pysyin koiran lähellä. Kun saatiin vähän enemmän tilaa ympärille, tehtiin muutama kokeenomainen suoritus. Oli hyvä huomata, että Tomppa ei jäänyt virittyneeseen tilaan vaan pystyi suoriutumaan hyvin. Makuulle jäävässä liikkeessä tehtiin lähinnä ärsykekontrollia melko lyhyellä etäisyydellä. Paikallamakuu lopussa sujui melko hyvin. Täytyy muistaa jatkossa, että sen sijaan että keskityn jännittämään sitä kuinka koira reagoi, keskityn siihen, että tarkkailen koiraa ja säätelen etäisyyttä häiriöön ja vahvistetiheyttä koiran suorituskyvyn mukaan.

Ennen tiistain tottistreeniä käytin Tompan tutulla osteopaatilla. Tultiin hiukan kiirellä hoitotilaan, ikkunan takaa kuului välillä voimakasta koiran haukkua ja pöydällä oli todella mielenkiintoinen hanhipehmolelu joten Tomppa ei aivan pystynyt rentoutumaan kuten yleensä. Osteopaatti sai kuitenkin hoidettua koiran, niska ja lapojen väli olivat hyvässä kunnossa, ja lantiossakaan ei ollut paljon hoidettavaa. Ollaan tehty aika paljon vetolenkkejä etenkin hitaasti vetäen (eli minä sauvakävelen), mitkä ovat varmasti auttaneet koiran voinnissa. Seuraava hoitokerta varattiin elokuun puoleenväliin. Pieni takapakki koiran vointiin tuli kuitenkin perjantaina, kun se koirapuistossa kirmailleessaan ilmeisesti nyrjäytti/venähdytti etutassun ”ranteen”. En ollut itse koiran kanssa koirapuistossa silloin, mutta kun tulin töistä kotiin huomasin, että koira linkkasi hieman. Jumppasin ja venytin tassua eri suuntiin, kyynärpäätä tai lapaa koira ei arastanut, eikä varpaita mutta ranteesta kun taivutti sisäänpäin koira hiukan vingahti. Sivulle tai ulospäin taivuttelua koira ei arastele, eikä nivel ole turvonnut. Myös normaalit venytykset koira tekee kuten ennenkin. Tätä kirjoittaessa ontuminen on jo vähentynyt selvästi, mutta jatketaan lepoa kunnes ontuminen lakkaa ja siitä vielä muutaman päivän yli. Harmi, mutta tekevälle sattuu ja onneksi ei sattunut pahemmin! Ja seuraavilla koirapuistoreissuilla tai irti päästämisillä täytyy muistaa sekä lämmittely että jäähdyttely, jotta vältytään haavereilta.

Rauniotreeniä ja hierontaa

Treenipäivitykset ovat hiukan jääneet tällä viikolla, mutta parempi myöhään kuin milloinkaan… myös yksi agilityvideo on jäänyt editoimatta, mutta toivottavasti saan sen tänään tehtyä ja lisättyä – eli rästipäivityksiä luvassa! 🙂

Maanantaina treenattiin raunioilla, jonne oli talkoiden myötä ilmestynyt uusia piiloja ja vaikeakulkuista alustaa. Tuttujen ja uusien piilojen ympärille oli tuotu lisää autonrenkaita ja kiviharkkoja, myös kiikkeriä alustoja oli tullut muutama uusi. Pohdiskelin ennen treeniä, että mitenkähän Tompan käy – kun aloitettiin treenaaminen useampi vuosi sitten, Tomppa ei ollut kovin hyvä epätasaisilla ja kiikkerillä alustoilla johtuen vähäisistä kokemuksista ensimmäisinä elinvuosinaan. Tomppa on kuitenkin kehittynyt huomattavasti viime vuosina, ja nykyään työskentelee erittäin varmasti ja motivoituneesti raunioilla. Myös muu treeni (agility ja metsästys) on tuonut koiralle paljon kehonhallintaa ja varmuutta.

Huoli oli kuitenkin turha, Tomppa työskenteli hyvin, käveli kiikkerien alustojen päältä, kömpi autonrenkaiden yli ja niin edespäin – tahto päästä maalimiehelle oli kova. Johtuen muutoksista radassa, en halunnut nostaa kriteeriä häiriöhenkilöiden osalta, joten häiriöhenkilöt eivät tuottaneet mitään ääniä. Ensimmäinen maalimies oli erittäin hankalassa paikassa, tiiviissä viemärikaivossa. Ajatus oli testata sekä koiran paikannuskykyä sekä työskentelymotivaatiota. Tomppa sai hajun maalimiehestä, mutta ei pystynyt itsenäisesti paikallistamaan hajun lähdettä. Se kuitenkin työskenteli suurimman osan ajasta, kerran taisi mennä sijaistoiminnoille ja merkkasi mutta palasi pian etsimään. Siinä vaiheessa kun näytti siltä, että koira alkoi hakemaan hajun lähdettä laajemmalta ja laajemmalta, kutsuin koiran piilon lähelle ja avustin sitä näyttämällä maata ja kaivon reunaa jotta se malttaisi ottaa hajun aivan maanrajasta. Koira paikallisti hajun vasta kun se käytännössä työnsi kuonon kaivon kannessa olevaa reikää vasten. Lohdutuksena todettakoon, että mikään treeniryhmän koirista, joilla oli tämä piilo ei löytänyt maalimiestä itsenäisesti.

Tämän haastavan piilon jälkeen Tompalla kuitenkin riitti hyvin intoa etsiä loputkin neljä maalimiestä. Kaksi maalimiehistä oli uusissa piiloissa, Tomppa ilmaisi hyvin ja liikkui melko varmasti. Viimeiset kaksi maalimiestä olivat tutuissa piiloissa, yksi alhaalla avonaisessa kaivossa ja toinen melko helpossa piilossa lipan alla. Alhaalla kaivossa olevaa maalimiestä Tomppa ei heti alkanut ilmaisemaan – sellaiset maalimiehet ovat olleet aiemminkin Tompalle haastavia. En tiedä johtuuko se kaivon syvyydestä vai siitä että kaivosta ylös katseleva ihminen on Tompan mielestä jotenkin outo tai jännittävä. Positiivisten kokemusten kautta tulee varmuutta, joten jatkossa kaivossa olevat maalimiehet voisivat palkata nopeasti jo muutaman haukun jälkeen. Muuten ilmaisut olivat vahvoja ja tasaisia.

Eilen Tomppa pääsi hierontaan, kun koirahierojaopintoja suorittanut kaveri kävi hieromassa Tompan. Tomppa rentoutui hyvin hierontaan, hiukan jumeja oli oikealla puolella hartiassa ja selässä – tuttu ongelma joka todennäköisesti juontaa seuraamistreenistä. Täytyy muistaa useammin silitellä ja hoitaa koiran oikeaa puolta, ja normaaleilla lenkeillä pitää koiraa enemmän oikealla puolella vasemman sijaan. Tassujen hieronta oli aika haastavaa meidän herkkähipiälle, mutta joten kuten nekin saatiin käsiteltyä. Tomppa oli aika eufoorisessa tilassa hieronnan jälkeen ja iltalenkillä kirmaili pellolla kuin nuori pentu, joten taisi hieronta tulla tarpeeseen. Kiitos Heini! 🙂

Rauniotreeni & eläinlääkärivisiitti

Maanantain rauniotreenissä aloitettiin häiriöiden lisääminen koiran suorituksen ajaksi. Aloitettiin helpoimmasta päästä luonnollisesti, eli häiriöhenkilöt kävelivät etsittävällä alueella koiran tehdessä töitä. Seuraavia askeleita voisi olla:

  • Häiriöhenkilöt puhuvat/huutelevat
  • Yksi häiriöhenkilöistä koputtelee kepillä puuta/kiveä/autonrengasta (kumea, melko hiljainen ääni, ei aivan piilon vieressä)
  • Useampi häiriöhenkilö koputtelee kepillä puuta/kiveä/autonrengasta (kumea, melko hiljainen ääni, ei aivan piilon vieressä)
  • Yksi tai useampi häiriöhenkilöistä koputtelee kepillä puuta/kiveä/autonrengasta piilon lähellä
  • Yksi häiriöhenkilöistä koputtelee kepillä rautaista tai metallista pylvästä/kaivonkantta tms. (korkea ja kova ääni, ei aivan piilon vieressä)
  • Useampi häiriöhenkilöistä koputtelee kepillä rautaista tai metallista pylvästä/kaivonkantta tms. (korkea ja kova ääni, ei aivan piilon vieressä)
  • Yksi tai useampi häiriöhenkilöistä koputtelee kepillä rautaista tai metallista pylvästä/kaivonkantta tms. piilon lähellä
  • Tööttäyksiä/torvia jne.
  • Moottorin ääntä (moottorisaha)
  • Laukaukset starttipistoolilla

Maalimiehiä oli 4, ja maalimiehet haukuttivat 5, 10, 15, tai 20 kertaa. Lähetykset sujuivat hyvin, ensimmäisessä lähetyksessä meni hetki, että Tomppa malttoi istua – intoa oli sen verran paljon. Seuraavat lähetykset sujuivat jo paremmin, ja taisin ainakin kerran lähettää lennostakin. Yksi maalimiehistä oli täysin umpipiilossa, ja loput kolme puoliksi avonaisissa piiloissa. Tomppa liikkui reipasta vauhtia mutta kuunteli hyvin. Toinen maalimies oli talossa, jonka ovella oli esteenä puinen lava. Tomppa kävi ovella, haukahti kerran, mutta lähti pois. Kun liikuin hiukan talon suuntaan, Tomppa meni takaisin, haisteli ovella jonkun aikaa ja sitten aloitti ilmaisun. Maalimies ei ollut heti ovensuussa vaan vähän syvemmällä. Umpipiilolla Tomppa ilmaisi erittäin hyvin, haukkuja oli parikymmentä, tahti hyvä ja sävy alkoi muuttumaan loppupäästä hiukan vaativammaksi kuin koskaan aiemmin. Sen sijaan, että koira olisi turhautuessaan lopettanut ilmaisun ja kääntynyt pyytämään minulta apua, se jatkoi ilmaisua hiukan tiukempaan sävyyn. Tämä oli mielestäni oikein hyvä merkki koiran motivaatiosta päästä maalimiehelle ja myös itsevarmuudesta. Niin ja häiriöhenkilöistä Tomppa ei välittänyt oikeastaan lainkaan, joten voidaan hyvin vaikeuttaa treeniä seuraavalle rauniokerralle.

Illalla treenin jälkeen koiraa rapsutellessa huomasinkin sitten, että sen toisen lavan yläkärjessä on patti, tai itse asiassa kaksi sormenpään kokoista pattia lähellä toisiaan. Molemmat patit olivat erittäin irtonaisia ja ”muljuvia”, koira ei aristanut niitä lainkaan eikä välittänyt vaikka niitä paineli ja pyöritteli. Vaikka koira on ollut terve ja hyvävointinen, huolestuin kuitenkin sen verran äkillisistä pateista ja mielessä pyöri vaikka mitä syöpädiagnooseja, että varasin tälle päivälle ajan Vuosaaren eläinklinikalle. Eläinlääkäri totesi, että vaikuttaa rasvapatilta mutta halusi (ja minäkin halusin) ottaa ohutneulanäytteen. Kun neula pistettiin pattiin, sieltä purskahtikin kudosnestettä. Mikroskoopin alla näytteessä ei näkynyt mitään hyvä- tai huonolaatuiseen kasvaimeen viittaavaa. Eli huoli pois, patti on varmaankin aiheutunut jostain kolhusta tms. tai rasituksesta joko agility- tai rauniotreenistä. Suurin osa patista katosi vastaanottohuoneen lattialle, ja nyt seuraillaan katoaako loppukin itsestään. Jos patit kasvavat, niin sitten mennään uuteen ”tyhjennykseen”. Ei voi muuta sanoa kuin, että onneksi selvittiin säikähdyksellä ja seuraavalla kerralla voisi yrittää panikoida vähemmän 🙂

Rauniotreeni 8.4.2013

Kevään treenikausi aloitettiin rauniotreeneissä melko talvisissa olosuhteissa, radalla oli vielä jonkin verran lunta, moni piilo lumen peitossa ja lämpötila nollan paikkeilla. Meillä on takana useamman kuukauden tauko haku- ja rauniotreeneistä, lähinnä johtuen samalle päivälle osuneesta valmennusryhmästä (tottistreeni). Virallinen kausi alkoi tällä viikolla, ja päällekäisyyksiä ei ole joten päästään taas treenaamaan täysipainoitteisesti.

Maanantaisessa treenissä ilmeni että tauosta ei ollut haittaa, päin vastoin, Tompalla oli mahtava into tehdä hommia. Vauhtia riitti, ja suurimman osan ajasta koira eteni reipasta ravia tai laukkaa. Korvat eivät kuitenkaan kadonneet matkan varrella, vaan Tomppa kuunteli luoksetulokutsua hyvin, otti kontaktia ohjaajaan äänimerkistä ja vaihtoi suuntaa käsimerkistä. Ensimmäisessä lähetyksessä intoa oli melko paljon, ja kesti hetken että sain namin avulla fokuksen minuun ja pääsin lähettämään opitusta asennosta (koira istuu vasemmalla puolella, katsoo eteenpäin ja lähtee etsimään vihjeestä ”ukko”). Loput lähetyksistä sujuivat paremmin, koira ei tehnyt varaslähtöä kuin kerran, tuli takaisin kutsusta, istui nopeasti pyynnöstä ja lähti hyvällä vauhdilla etsintävihjeen kuultuaan.

Maalimiehiä oli neljä kappaletta. Ilmaisut pidettiin lyhyinä pitkästä tauosta johtuen, eli maalimiehet haukuttivat satunnaisessa järjestyksessä joko 2, 5, 8 tai 10 haukun sarjat. Ensimmäinen maalimies löytyi melko helposti ovi auki olevasta vajasta. Maalimies odotti 10 haukkua, Tomppa hiukan katkoi ilmaisua kun vilkaisi muutaman kerran minuun kun tulin piiloa kohti. Toinen maalimies oli ensimmäisen maalimiehen lähellä maan alla olevassa tunnelissa jossa on metallinen ovi. Ovi oli kiinni, Tomppa aloitti siitä huolimatta ilmaisun hyvin. Kolmas maalimies oli hiukan kauempana konttirakennuksen toisessa päädyssä, Tomppa irtosi minusta hyvin, haki hajua korkeammalta ja lähti maalimiehelle vauhdilla.

Neljättä maalimiestä lähdettiin hakemaan palaamalla hiukan taaksepäin koska alueesta oli osa jäänyt tarkistamatta, Tomppa laskeutui jyrkän rinteen alle ja rämpi jonkin aikaa hangessa, teki kuitenkin sinnikkäästi koko ajan töitä. Saimme vinkin, että maalimies on alueen toisessa päässä, joten lähdimme takaisin kolmannen maalimiehen suuntaan. Neljäs maalimies löytyikin suhteellisen läheltä kolmatta maalimiestä pienestä hökkelistä. Tomppa nousi ilmaisun aikana etutassuillaan hökkelin ovisuulla olevaan levyyn, joka putosi hiukan. Tomppa vähän säpsähti kun alusta putosi alta mutta palasi heti haukkumaan maalimiestä hökkelin toiselta sivulta, häntä ylhäällä ja reippaana.

Treenissä oli hyvää koiran motivaatio, varmat ilmaisut ja hyvä hallittavuus. Töitä pitää tehdä epävarmojen ja heiluvien alustojen kanssa, sekä alkaa lisäämään haastavuutta rauniotreeniin vaikeampien piilojen, häiriöhenkilöiden ja meluäänien myötä. Oli mukava palata treeneihin varsinkin näin onnistuneen suorituksen myötä – Tomppakin innostui treenin jälkeen kotona vielä leikkimään hyvin pentumaiseen tyyliin, taisi olla koirakin iloinen päästyään pitkästä aikaa etsintähommiin!

Rauniotreenit 23.10.2012

Johtuen edellisen päivän osteopaattihoidosta, halusin tehdä Tompalle normaalia kevyemmän treenin, joten keskityttiin tarkennukseen. Pienellä alueella oli 4 maalimiestä enemmän tai vähemmän umpipiiloissa. Jokainen maalimies odotti eri määrän haukkuja ennen palkkaamista, määrät olivat 5, 10, 15 ja 20 haukkua. Tompalla ei ole kauheasti tehty pidempiä haukkusarjoja, joten olisi hyvä muistaa vaihdella haukkujen määrää joka treenissä jottei jumituta tiettyy määrään sekä saadaan nostettua Tompan valmiutta pitkiinkin ilmaisuihin.

Lähetykset sujuivat hyvin siltä osin, että Tomppa malttoi istua vihjeestä melko nopeasti sekä myös odotti kunnes annoin lähetysvihjeen. Lähdöt eivät olleet aivan luotisuoria, ensimmäinen taisi olla melkein 90 astetta lähetyskulmasta, mutta se suunta oli myös se, missä maalimiehet olivat. Kutsuin kuitenkin koiran takaisin, jotta saatiin alueesta kaikki kohdat etsittyä.

Huolimatta osteopaattikäynnistä, tai ehkä siitä johtuen, Tompalla oli virtaa aivan valtavasti. Ilahduttavaa oli kuitenkin huomata, että vaikka vauhtia oli paljon enemmän kuin normaalisti, koira kykeni kuitenkin noudattamaan vihjeitä. Ensimmäinen maalimies löytyi betonipalkin alta, seuraava maalimies oli noin 5 metrin päässä traktorinrenkaan sisällä (kansi päällä), kolmas maalimies oli noin 7 metrin päässä roskiksen alla ja viimeinen oli arviolta 10 metrin päässä seinää vasten asetettujen lavojen alla.

Oli hieno huomata viimeisen maalimiehen kohdalla kuinka hyvin koiran nenä toimii – Tomppa juoksi poispäin pieneltä etsintäalueelta, ja tahdoin sen takaisinpäin. Juostessaan takaisin Tomppa ohitti parin-kolmen metrin päästä alueella olevan katoksen. Katoksen paikkeilla, Tomppa teki melkein täyskäännöksen laukkavauhdista saadessaan maalimiehestä hajun. Näköjään nenä toimii vaikka vauhtia on vähän enemmänkin! Ilmaisut olivat kaikilla maalimiehillä suht vahvoja, ihan tasaista haukkusarjaa Tomppa ei tee, eli pieniä katkoja on, mutta haukku on voimakas ja kuuluva eikä esim. 20 haukun sarja jäänyt vajaaksi, joten olen ihan tyytyväinen.

Rauniotreenit 9.10.2012

Rauniotreenissä hallittujen lähetysten lisäksi teemana oli umpipiilot. Maalimiehiä oli yhteensä 4 kappaletta, 3 löytyi suhteellisen nopeasti, ja yhtä joutui vähän työstämään.

Lähetykset sujuivat melko hyvin, ensimmäisessä lähetyksessä Tompalla oli valtava into päästä etsimään eikä se meinannut millään malttaa keskittyä istumiseen. Namin avulla sain kuitenkin keskittymisen viimein minuun, Tomppa istumaan ja vihjeestä lähetys. Seuraavilla lähetyksillä Tomppa malttoi paremmin istua ja odottaa vihjettä, yhdellä otti aavistuksenomaisen varaslähdön. Hyvä, että intoa riittää, seuraavalla rauniokerralla voisi ottaa auton luona ja matkalla alueelle muutamia vierelle istumisia, kun Tomppa ei ole vielä aivan niin innoissaan etsimisestä. Kun saa hiukan helpommassa tilanteessa onnistuneita toistoja alle, pitäisi suorituksen olla Tompalle helpompi myös etsimään lähdettäessä.

Ensimmäinen ukko oli umpinaisessa kaivossa, Tomppa löysi ukon yllättävän hyvin. Ilmaisu oli hiukan katkonaista, mutta uskon, että se paranee kun saadaan lisää kokemusta umpipiiloista. Toinen ukko löytyi maan alla olevasta tilasta, jonne johti kapea betoniputki. Tomppa ilmaisi ukon maan päältä, jonne tilasta johtaa ilmaputkia. Ilmaisu ei taaskaan ollut täysin yhtenäinen, mutta yksittäiset haukut olivat kaikilla kerroilla vahvoja. Piiloilla joissa oli kansia, yritin ajoittaa piilojen kannen avaamisen hetkeen kun Tomppa haukkuu useamman haukun sarjan, jotta koira saisi palkan hyvästä ilmaisusta.

Kolmas ukko oli hiukan haastavammassa piilossa, eli maalimies oli isojen traktorinrenkaiden keskellä, ja päällä oli tiivis kansi. Maalimieskin valitteli, ettei ilma meinannut kulkea piilossa. Tomppa sai hajun melko läheltä renkaita, renkaiden välistä. Viimeinen maalimies oli tavallisen raunioalueen ulkopuolella betonirenkaassa. Tomppa paikallisti maalimiehen hyvin. Koko treenin aikana Tompan liikkuminen oli reipasta, se kiipeili hyvin kasojen päälle ja nousi etutassuilla kaivojen reunalle, myös maan alle putkeen meno oli paljon reippaampaa kuin aikaisemmin. Ilman valoa ei varmaankaan olisi mennyt pitkään kapeaan putkeen maan alle, mutta valon avulla kylläkin.

Seuraavissa treeneissä voisi keskittyä:

  • lähetyksen hiomiseen
  • ilmaisun yhtenäisyyteen umpipiiloilla
  • putkiin

Rauniotreeni 11.9.2012

Pitkästä aikaa treenattiin raunioilla tänään, mutta jatkettiin siitä mihin kesällä jäätiin eli putkien treenaamisesta. Tompalla oli alkukesästä pientä epäröintiä ilmaisun aloittamisesta maalimiehen löydettyään sellaisessa tilanteessa, että maalimies oli Tompasta katsottuna alhaalla esimerkiksi betoniputkessa maan alla. Muistaakseni alkukesän toiseksi viimeisissä rauniotreeneissä tehtiin yhdellä putkella ja yhdellä maalimiehellä useita toistoja niin, että maalimies oli alkuun putken reunalla ja viimeisellä toistolla oli putken pohjalla. Eli jokaisen löydön jälkeen, lähetin Tompan samalle putkelle ja maalimies oli edelliseen kertaan verrattuna vähän alempana. Seuraavissa treeneissä treenattiin muutamalla eri putkella samanhenkisesti.

Tänään otettiin lisää putkia/alhaalla olevia maalimiehiä, yhteensä 5 ukon verran. Ensimmäisellä maalimiehellä Tomppa kävi tsekkaamassa, että ukko on alhaalla, mutta ei aloittanut heti ilmaisua. Annoin koiran itse miettiä mitä tehdä tilanteessa, Tomppa kierteli putkea hieman, mutta viimein aloitti ilmaisun. Seuraavilla maalimiehillä ilmaisusta tuli jokaisella kerralla rohkeampi ja varmempi, ja Tomppa aloitti ilmaisun nopeasti löydön jälkeen. Raunioilla liikkuminen sujuu Tompalta keskimäärin hyvin, pientä haparointia oli tänään rengasvallin ylityksessä – sitä voisi erikseen treenata seuraavalla kerralla.

Lähetykset yritin ottaa hallitusti, koira vierellä istuen ja ”ukko”-vihjeellä lähettäen. Vähän lipsuin kriteeristä, Tomppa taisi varastaa muutaman kerran – hakumetsässä tätä ongelmaa ei niinkään ole ollut, mutta Tompalla on rauniohaku ollutkin vahvempi käytös. Ryhtiliike lähetyksessä siis, ettei vääränlainen käytös vahvistu kun saa jatkaa etsimistä varaslähdöstä huolimatta. Loppupalkassa oli mukava nähdä, että Tomppa aktiivisesti meni treenikavereiden lähelle ja luovutti pallon namia vastaan. Alkutilannehan on ollut se, että Tomppa leikkii itse pallolla eikä ota kontaktia treeniporukkaan. Kaiken kaikkiaan mukava paluu takaisin rauniotreeneihin!