Tokotreenit 6.5.2015

Kevään viimeisissä Vision tokotreeneissä treenattiin peruutuksesta pysähtymistä. Ässä osaa tarjota peruuttamista nenät vastakkain, ja viime kerralla lisättiin jo minun liikettä, ja harjoiteltiin peruutuksesta seisomaan jääntiä myös hieman sivuttain. 

Tällä kertaa jatkettiin minun liikkeen lisäämistä, ja tähdättiin siihen, että koira seuraa sivulla, josta se tarjoaa itse lyhyttä peruuttamista ja siitä seisaalleen pysähtymistä. Tässä päästiin jo melko pitkälle, kun kävelin paikallani tai hyvin hitaasti eteenpäin, koira osasi lähes seuraamisasennosta tarjota nopeita pysähdyksiä. Kestoa niissä ei vielä ollut, joten palkan piti tulla nopeasti, ja tietenkin ehdollisen vahvisteen siihen hetkeen kun koira pysähtyy. 

Seuraava askel on lisätä kestoa peruutuksen kautta seisomiseen, vierellä ollessaan peruutuksen ei tarvitse olla pitkä, mutta myös ylläpidetään peruutusta erillisenä treeninä ettei se sammu kokonaan. Kun koira seuraa, ja tarjoaa siitä itse seisomista keston kanssa, voi käytöstä alkaa nimeämään.

Tokotreenit 8.4.2015

Keskiviikon tokotreeneissä palauteltiin Ässän mieleen peruuttamista, ja lähdettiin jo palkkaamaan seisomaan jäämisestä. Ässä peruutti hyvin muutamia askelia. Ehdollinen vahviste ajoitettiin hetkeen kun sen takajalat liikkuvat ja palkka toimitettiin maahan sen mahan alle, jotta koira joutuu vielä hieman peruuttamaan ottaakseen palkan mutta ei niin pitkälle, että se kääntyisi.

 Kun peruuttamista oli tehty, lähdettiin palkkaamaan pysähtymisestä peruuttamisen jälkeen. Tämä treeni johtaa siis liikkeestä jääviin asentoihin, eli paikalleen seisomiseen, istumiseen ja maahanmenoon. Ensimmäisenä koulutetaan Ässälle vaikein käytös, eli liikkeestä seisominen. Ässä jäi tässä treenissä hyvin paikalleen muutaman peruutusaskelen jälkeen, ja se seisoi automaattisesti melko tasapainoisesti. Treenin aikana siedätettiin koiraa myös jo minun liikkeeseenm ja siihen että olen koiraan nähden sivuttain ja jopa rintamasuunta lähes sama. Lopullinen käytöshän on se, että koira seuraa, ja vihjeen kuultuaan jää paikoilleen seisomaan. Kun käytös on koulutettu peruuttamisen kautta, koira siirtää tehokkaammin painon taakse ja jää selkeämmin niille sijoilleen. Lopullinen käytös on näyttävä ja nopea.

Peruuttamista Ässällä ei vielä kuitenkaan ole paljon, ja heti kun lähdin palkkaamaan pysähtymisestä, alko peruuttaminen nopeasti sammumaan. Täten on syytä vielä harjoitella pelkkää peruuttamista. 

Tokotreenit 21.1.2015

Jatkettiin askelsiirtymien ja hieman myös peruuttamisen treenaamista. Alkuun yritettiin päästä suorasta peruuttamisesta, jonka Ässä osaa jotenkuten, käännöksiin, mutta se osoittautui liian vaikeaksi tehtäväksi.

Sitten tehtiin pelkkää paikallaan kääntymistä, koira perusasennossa ja käännyn paikallani vasemmalla 90 astetta kerrallaan. Kun se alkoi sujumaan tarkasti ja koira suorassa, tein käännöksen paikallani ja siirryin yhden askelen oikealle. Alkuun tein sen liian nopeasti, jolloin Ässä jäi paikalleen, odotti että olin paikallani ja tuli viereen. Tarkoitus kuitenkin on, että koira liikkuu koko ajan samaan aikaan kuin minäkin. Tein saman liikkeen uudelleen mutta hitaasti, ja päästiin tavoiteltuun käytökseen, eli Ässä kääntyi samaan aikaan ja siirtyi sivulle samaan aikaan.

Lopuksi tehtiin vielä sama treeni, mutta sivuaskelen sijaan otettiin askel eteen. Eteen lähdettäessä Ässällä on tapana lähteä vauhdilla ja harppoen, päätyen reilusti minun eteen. Otettiin taas avuksi ehdollinen vahviste, ensin annoin ehdollisen vahvisteen heti käännöksen jälkeen mutta ennen askelta eteen. Näin Ässä, odottaen palkkiota, ei lähtenyt ryntäämään eteen vaan tuli samaan tahtiin yhden askelen eteenpäin, istui ja sai samalla palkan.

Päästiin vielä myöhäistämään ehdollista vahvistetta niin, että sanoin sen käännöksen jälkeen ja samaan aikaan kun otin jo askelta eteen. Tässäkin Ässä pysyi hyvin kasassa, eikä lähtenyt ryntäämään, koska se tiesi saavansa palkkion pian. Jaksot pidettiin treenatessa lyhyinä: lähestulkoon paikallaan teputtaminen ja hitaiden liikkeiden hinkkaaminen on paljon vaadittu isolta, nuorelta ja energiseltä koiralta. Se pääsikin usein treenin lomassa juoksemaan narulelun perään ja tekemään vetoleikkiä, ja koko treeni kesti vain noin 15 minuuttia.

Tottelevaisuustreeniä 14.1. Ja 16.1.

Keskiviikon Vision tokotreeneissä jatkettiin askelsiirtymien/seuraamisen hinkkaamista vahvistamalla koiran katsekontaktia ja lähellä pysymistä heti lähdössä sekä tahdinvaihtoja.

Lähdöissä odotin, että koira pitää katsekontaktia kun se on perusasennossa, sanon ehdollisen vahvisteen ”jes”, lähden liikkeelle ja palkkaan samaan aikaan. Sanomalla ehdollinen vahviste paikalla ollessani varmistaa sen, että koira pitää kontaktin, ja palkan tullessa kun ollaan jo liikkeellä vahvistaa kontaktin säilyttämistä välittömästi liikkeelle lähdön jälkeenkin. Jatkossa annetaan ehdollinen vahviste myöhemmin ja myöhemmin, kunhan koira osaa säilyttää katsekontaktin lähdön aikana.

Tämän jälkeen tehtiin samalla periaatteella tahdinvaihtoja. Esimerkiksi kävelin normaalia vauhtia, ja koiran pitäessa katsekontaktin, annan ehdollisen vahvisteen, vaihdan nopeuden hitaaksi kävelyksi ja palkkaan saman tien. Taas, kun koira hallitsee tahdonvaihdot ilman kontaktin pudotusta, voidaan ehdollisen vahvisteen ja palkan ajoitusta myöhentää.

Seuraavaksi kokeiltiin peruutusta. Ensin yritettiin lisätä peruutusaskelia paikallaan kääntymiseen, mutta se ei oikein sujunut – paikallaan kääntymistä pitää treenata vähän lisää kotona, se on hiukan unohtunut tai sitten fyysisesti vaikeutunut, viime treenikerralla Ässä oli paljon pienempi ja ketterämpi. Päätin sitten vain kokeilla miten koira reagoi jos lähden kävelemään takaperin perusasennosta, ja mukanahan se tuli! Toki se yritti istua vähän väliä, mutta palkan suunnalla (palkka rintakehän kohdalle) peruuttamisesta saa sujuvampaa. Voitaisiin myös ottaa peruuttamistreeni takaisin ohjelmaan, kun Ässä alkaa jo olemaan fyysisesti valmiimpi, liittää siihen vihje ja kokeilla sillä saada pidemmän peruutuksen aikaan.

Lopuksi kouluttaja otti oman koiransa treenaamaan paikkamakuuta. Ässällä on viime kuukauden aikana selkeästi ollut joku pelkokausi, tällä kertaa toisia koiria kohtaan – huonoja kokemuksia ei ole taustalla, vastaehdollistamista on tehty pennusta saakka ja sitä jatketaan yhä. Otettiin paikallamakuuta siis Ässällekin, ja se kyllä haukkui aika paljon toiselle koiralle. Pidin vahvistetiheyden korkeana, ja haukkuminen väheni ja koira rauhoittui treenin edetessä. Toki ei päästy mihinkään täysin rauhalliseen tilaan vielä.

Lisää häiriötreeniä saatiin perjantaina kun oltiin Hepekon porukalla tottistreenaamaassa Kompassin tiloissa. Sisään mennessä Ässä haukkui todella paljon taas, kuten viimeksikin. Edeltävässä tilassa oli muita koiria, ja meidän treenitilassa myös 3 muuta koiraa, jotka kylläkin vaihtuivat meidän treenatessa. Taas tehtiin runsaasti vastaehdollistamista, palkkasin Ässää kun se katsoi muita koiria, palkkasin myös kun se katsoi muita, ja pikkuhiljaa se rauhoittui, haukkuminen väheni ja loppui kokonaan, ja päästiin treenaamaan. Jatkoimme treenatessa kontaktin pitoa lähdössä, teimme lyhyitä pätkiä seuraamista ja myös sivulletuloa treenattiin, näissä myös kontakti oli se mistä palkittiin. Välillä tehtiin rauhoittumista omalla matollaa muita koiria katsellen, joka sujui hyvin, ja sain sen myös leikkimään lopputreenistä muista koirista huolimatta.

Toki sanotaan, että weimarinseisojauroksilla on taipumusta rähinään, mutta en halua tehdä tästä ongelmaa – tehokkaalla vastaehdollistamisella pystyy kouluttamaan koiran kuin koiran suhtautumaan neutraalisti ja viimein positiivisesti muihin koiriin. Ässän ollessa teini-ikäinen ja selvästi hieman epävarma, olen varma, että varmistamalla että se saa pysyä sopivalla etäisyydellä toisista koirista treenitilanteessa ja tekemällä sen tasolle sopivia harjoituksia joissa se pääsee onnistumaan, päästään hyvin yli tästä vaiheesta. Positiivista on, että vaikka se alkutreenistä oli kiihtynyt ja jännittynyt, se pystyi nopeasti palautumaan stressistä ja työskentelemään ja jopa leikkimään minun kanssani.

Tokotreenit 30.9.2014

Treeneissä aloitettiin peruuttamisen kouluttamine Ässälle. Peruuttamisen kautta on tarkoitus kouluttaa koiralle nopeat ja näyttävät jäävät liikkeet, sekä siitä on apua myös kaukokäskyjen kouluttamisessa. Ässällä on oletuskäytöksenä treenitilanteessa vahva maahanmeno, ja alkuun palkattiin siitä, että koira pysyy seisaallaan. Tämän jälkeen totutettiin koiraa siihen, että palkka eli nami toimitetaan sen etujalkonen välistä rintakehän alle maahan.

Kun nämä alkoi sujumaan, alettiin naksuttamaan ja palkkaamaan siitä, että koira liikuttaa etutassujaan. Jonkinlaista ymmärrystä alkoi koiralle muodostumaan siitä, mitä siltä odotetaan, mutta kylkiäisenä saatiin myös jonkun verran kumarrusta, eli koiralla on etutassut maassa mutta takapää ylhäällä.

Ässällä oli kyllä taas tekemisen meininkiä treeneissä, se on todella nopea tarjoamaan käytöksiä ja luulen, että isoin jarru meidän treeneissä tulee olemaan minun reaktiokyky ja taito napata haluttu käytös. Onneksi varsinkin Oiva Agilityn treeneissä ollaan harjoiteltu paljon kouluttajan mekaanisia taitoja, tämän koiran kanssa niistä on todellakin hyötyä!