Avainsana: nosto
Noutotreeniä rusakolla 6.4.2015
Noutotreeniä ja pysähtymisiä 28.3.2015
Treenattiin Minsun opastuksella tänään harvinaisen rapaisella pellolla Espoossa. Olosuhteista huolimatta treeni sujui hyvin. Alkuun tehtiin pysähtymisiä ja sen jälkeen noutotreeniä.
Pysähtymisessä palkkana olivat broileripyörykät. Alkuun koiran ollessa tulossa luokse, nostettiin käsi ylös tai toisin sanoen jätettiin heitto puolitiehen, koiran pysähtyessä odottamaan minne se lentää tai heitetäänkö se, pillitetään ja heitetään palkka ideaalisesti koiran taakse (heittokäsi oli välillä vähän ruosteessa). Kun tämä sujui, kokeiltiin oliko oppi mennyt perille. Koiran katsoessa muualle ja ollessa 5-10 metrin päässä, pillitetään, ja kun koira katsoo minuun, sanotaan ehdollinen vahviste ”jes” ja heitetään lihapulla koiran yli sen taakse. Jatkossa täytyy miettiä riittääkö minulle, että koira pysähtyy ja pysyy seisaallaan, vai haluanko lisätä siihen istumisen. Ja toki vaikeusastetta ja häiriöitä pitää lisätä reilusti, mutta kaikki ajallaan.
Noutotreeni aloitettiin fasaanidummylla, jossa oli sukka päällä. Tällä on treenattu kotona etenkin aamuruuan yhteydessä: koira nostaa dummyn maasta, istuu eteen, pitää hetken ja luovuttaa, ja saa palkaksi koko aamuruuan. Aloitettiin nyt ohijuoksulla, koira on hihnassa, mennään yhdessä maassa olevalle dummylle, koiran pitää melko ripeästi nostaa dummy, minä jatkan matkaa ja menen koiran eteen. Koira ehtii dummyn nostettuaan kävellä joitakin askelia, jonka jälkeen se pääsee luovuttamaan sen. Palkkana se sai taas Escapuren wursti-koiranmakkaraa, joka tuntui maistuvan yhtä hyvin kuin viimekin kerralla.
Muutaman onnistuneen toiston jälkeen kriteeriä nostettiin rullaamalla sukkaa ylöspäin jotta höyheniä alko näkymään. Muutamalla toistolla Ässä hieman epäröi, mutta se kuitenkin nosti melko nopeasti dummyn ja luovutti hyvin. Se alko kuitenkin suklaa rullatessa ylöspäin tarttumaan aina vain toiseen päähän – siihen päähän missä höyhenet olivat näkyvillä. Jotta koira ei oppisi huonoa otetta ja koska alla oli ja monta onnistunutta luovutusta, rullattiin sukka aivan dummyn toiseen päähän. Yhdellä toistolla koira luovutuksen yhteydessä käänsi hieman päätään pois, mutta antoi kuitenkin dummyn minulle, kiusauksesta huolimatta.
Lopuksi tehtiin treeniä, josta on alla videokin. Koiraa pidetään hihnasta kiinni, fasaanidummy asetetaan maahan ja minä menen seisomaan nenä koiraa kohti. Näin tehtävää helpotetaan koiralle, ja pidetään sen näköpiirissä ja mielessä päämäärä eli noudettava tuodaan ohjaajalle. Alkuun etäisyys oli melko lyhyt, ja varsinkin etäisyys koiran ja dummyn välissä oli lyhyt – mitä pidempi matka, sitä todennäköisempää on, että koira tekee myyränhypyn. Kun etäisyyttä kasvatettiin, koira alkoi hienan hidastelemaan dummyn nostossa. Jotta koira ei jäisi ihmettelemään dummyn luona, ja mahdollisesti nyppimään höyheniö, otettiin käyttöön luoksetulopillitys. Pillitys annetaan sillä hetkellä kun koira on ottamassa dummya suuhun. Ässällä on vahva luoksetulo, ja antamalla luoksetulovihje koiran nostaessa varmistetaan, että koiralle on selvää, että noutoesineen noston jälkeen seuraa aina luoksetulo, josta seuraa luovutus ja palkka.
Harmittavasti videoituun toistoon osui se ainoa kerta, kun Ässä pudotti dummyn matkalla. Muuten treenin aikana nostot olivat melko nopeita ja se otti etenkin lopputreenistä heti syvän otteen. Huonollakin otteella se kaikissa muissa toistoissa toi dummyn kerralla perille saakka. Luovutuksissa se hiukan sylki hätäisesti dummya ulos suustaan, mutta se oli vain merkki erinomaisesta vahvisteesta ja positiivinen ongelma ottaen huomioon Ässän omimistaipumuksen.