Kauko-ohjauksen eli pöytien koulutussuunnitelma

Kauko-ohjaus on osa rauniokokeen ketteryysosuutta. Palveluskoiraliiton pelastuskoirakoeohjeessa lukee kauko-ohjauksesta näin:

”7. Kauko-ohjaus 10 pist.

Esteet: 1 merkitty alue ja 3 estettä, noin 40 m etäisyydellä – kuormalava, tynnyri, pöytä tai vastaava, maksimikorkeus 0,6 m.

Käskyt: ”mene”, ”seis”, ”pöytä”, ”hyppy”, ”tänne”, ”sivulle”.

Koirakko ottaa perusasennon aloituspaikalla. Tuomarin merkistä ohjaaja lähettää koiran käskyllä tai merkillä noin 20 m päähän selvästi merkittyyn pisteeseen. Alue on kooltaan 2 x 2 m. Koiran tultua alueelle ohjaaja käskee sen pysähtyä. Tuomarin merkistä ohjaaja lähettää koiran itse paikaltaan siirtymättä käskyllä ja merkillä kohti ensimmäistä osoitettua estettä. Käskyllä ja merkillä koiran tulee hypätä esteen päälle ja pysähtyä siihen. Sen jälkeen ohjaaja lähettää koiran seuraavalle esteelle, jolle koiran tulee hypätä ja pysähtyä. Samoin suoritetaan kolmas osoitettu este. Esteiden suoritusjärjestyksen osoittaa ohjaajan nostama arpa. Kolmannen esteen suorittamisen jälkeen tulee koira ohjaajan käskystä tai merkistä tiivisti hänen eteensä istumaan. Käskystä tai merkistä koira siirtyy perusasentoon.”
Ajatuksena on kouluttaa vihjeet koiralle kohteiden avulla. Ässällä on pohjataitoina mustalle alustalle makaamaan meno (rullailmaisun näyttö) ja harmaalle alustalle seisomaan jääminen (sivulletulon koroke). Koulutuksen vaiheet ovat seuraavat:

1. ”Merkki”-vihjeen lisääminen korokkeelle menoon (vapautus, ”merkki”, ehdollinen vahviste kun koira on alustalla, uudestaan ”merkki” ja palkka saman tien)

2. ”Right”-vihjeen lisääminen oikealla olevaan alustaan. Koiran ollessa merkillä, musta alusta maahan, vihje ”näytä” jonka koira jo osaa, heti perään vihje ”right”, ehdollinen vahviste ja uudelleen vielä vihje ”right” koiran saadessa palkan kun se makaa alustalla.

3. ”Left”- vihjeen lisääminen vasemmalla olevalle alustalle kuten kohdassa kaksi, oikean puoleinen alusta ei ole maassa.

4. ”Up”-vihjeen lisääminen takana olevaan alustaan kuten kohdassa 2, muut alustat ei maassa samaan aikaan.

5. Merkki-vihjeen ja suuntavihjeen ketjuttaminen yksi suunta kerrallaan niin, että koira saa palkan vasta merkillä käytyään, ja vihjeestä alustalle siirryttyään.

6. Ärsykekontrolli, eli kaikki alustat maassa ja koira saa palkkion oikean alustan valittuaan.

7. Alustalta toiselle siirtyminen alkuun niin, että vain kaksi alustoista paikoillaan. Eli koira ei pääse tekemään väärää valintaa. Sitten ärsykekontrolli kaikille suunnille, alkuun ilman merkkiä, sitten merkin kanssa.

7. Yleistäminen ulos ja etäisyyksien kasvattaminen. Tässä vaiheessa voi myös jättää sen alustan pois mille ei aio lähettää – ei alustaa, ei mahdollisuutta palkkioon.

8. Yleistäminen pöydille ensin niin, että merkki on lähellä pöytää – pöydälle hyppääminen on uusi asia koiralle. Kukin pöytä erikseen.

9. Etäisyyden kasvattaminen merkiltä kullekin pöydälle erikseen. Pöydältä toiselle suunnat niin, että vain kaksi alustaa kerrallaan paikoillaan – jos koira menee väärälle pöydälle, siellä ei ole alustaa eikä se saa palkkiota.

10. Kun koira osaa täysillä etäisyyksillä merkille menon ja pöydillä suunnat kaikilla vaihtoehdoilla, voi alustat jättää pois. Merkki-alustan vaihtelua voisi miettiä jo aikaisemmassa vaiheessa, jotta koira oppii, että se voi olla mikä vaan.

Treenattavat yhdistelmät:

Merkki-right-up-left

Merkki-left-up-right

Merkki-left-right-up

Merkki-right-left-up

Merkki-up-left-right

Merkki-up-right-left

Tein noin puolen tunnin treenin, ja tässä lopputulos. Kuten huomaa, mustalla alustalla on enemmän vahvistehistoriaa ja koira ei meinaa malttaa käydä merkillä ensin – eli arvoa pitää ladata merkillä ololle ja vihjeen odottamiselle. Myös ”up”-vihjettä ehdin liittää ehkä 5 toistoa eli se ei ole vielä kovin vahva. Mutta ihan hyvä alku, nyt vielä huolellisemmin ärsykekontrollitreeniä niin, että väärä vaihtoehto eli alusta ei ole alkuun edes valittavissa.

Tokotreenit 11.2.2015

Tokotreeneissä Visiolla aloitettiin asentovaihtojen treenaaminen, ja niistä ensimmäisenä istumisesta seisomaan siirtymisen treenaaminen. Ässän kanssa aletaan treenaamaan asentovaihtoja niin, että kaikissa vaihdoissa tavoitteena on, että etutassut liikkuvat ja takatassut pysyvät paikoillaan.

Treenissä käytettiin apuna kämmenkosketusta. Koira pyydetään istumaan, ja kämmen laitetaan koiran yläpuolelle etuviistoon niin, että koira joutuu hieman hyppäämään koskettaakseen siihen kuonolla. Tässä vaiheessa ehdollinen vahviste annetaan kun kuono koskettaa kämmeneen, ja palkka kun koiran etutassut on maassa sellaiseen kohtaan missä sen kuono on sen seisoessa paikallaan. On tärkeää, että palkka toimitetaan koiralle perille saakkaa, ettei se ota askelia saadakseen palkan.

Käden etäisyys ja paikka valitaan niin, että koiralla on tilaa hypätä hieman ylös ja eteen, mutta kuitenkin käsi on niin lähellä, että takajalkoja ei tarvitse liikuttaa. Tarkoitus on myös pitää käsikohde suoraan koiran edessä, ettei koiran tarvitse kiertyä liikettä tehdessään.

Seuraavaksi siirrytään antamaan ehdollinen vahviste kun koira on hypännyt ja jo laskeutunut maahan. Siinä vaiheessa ehdollinen vahviste annetaan vasta kun etutassut ovat maassa ja koira halutussa asennossa. Lopullisen käytöksen on tarkoitus näyttää siltä, että koira hypähtää istumasta etuviistoon niin, että takatassut pysyvät koko ajan paikallaan, etutassut laskeutuvat yhtäaikaa maahan ja koira jää siten paikoilleen seisomaan. Tavoitteena on myös seisominen, jossa jalat ovat ennemmin hieman supussa koiran rungon alla kun venytettyinä eteen tai taakse. Näin koiran on helpompi hallita kroppaansa siirtyessään taas seuraavaan asentoon.

Kun asennon vaihto sujuu, häivytetään käsitarget niin että koiran ei tarvitse koskea kämmeneen saakka, ja käden näkeminen on jo vihje käytökselle. Liitetään aikanaan valmiiseen käytökseen myös sanallinen vihje.

Ässän kanssa päästiin vaiheeseen, jossa alkoi löytymään oikea, koiran kokoon ja hyppyyn suhteutettu käden paikka. Koira sai yhä ehdollisen vahvisteen kämmenkosketuksesta. Takajalat liikkuivat jonkin verran, mutta ei pahasti, etutassut alkoivat jo laskeutumaan hyvin yhtäaikaa maahan. Kotona ei ole isoa peiliä, joten jos treenataan kotona niin täytyy todennäköisesti kuvata treeni jotta näkee tarkasti mitä tapahtuu. Tässä on monta liikkuvaa osaa, ja ylhäältä ei näe esimerkiksi koiran takajalkoja välttämättä hyvin. Jos toistuvasti palkkaa koiraa takajalkojen liikkuessa, tulee tehtyä turhaa työtä, tavoitteena oli kuitenkin liikkumattomat takajalat.

Treenin aikana lattialla oli Ässän rauhoittumismatto, ja ennen treenin alkamista, treenin päätyttyä sekä treenin lomassa kun keskusteltiin kouluttajan kanssa mitä tehdään ja miten, Ässä makasi matolla ja palkkasin sitä siihen. Se ei kyllä ollut kovin rauhallinen matolla, haukkuikin hieman, mutta se pysyi melko hyvin paikallaan. Vapautukset treenaamaan tapahtuivat vain jos Ässä oli paikallaan ja hiljaa – eli siitä käytöksestä palkkana oli treenaamaan pääsy. Matolla myös on jo imua, eli treenaamiseen piti tapahtua usean metrin päässä matosta. Muuten se tarjoaisi usein matolle menoa etenkin jos treenaamisen vahvistetiheys yhtään laskee. Nyt vaan täytyy pitää kiinni tästä treenirutiinista – joko koiran kanssa treenataan, tai se on matolla. Näin koiralla on koko ajan selkeä tehtävä, vaikka se olisikin vain rauhoittuminen matolla, eikä toivottavasti erilaisille ongelmakäytöksille kuten ohjaajan komentamiselle ole tilaa.