Hakutreenit 27.5. & 29.5.

LAUANTAI 27.5.

Viime viikon lauantaina treenattiin ylimääräisten, extra-pitkien treenien merkeissä. Treenit eivät kuitenkaan sujuneet aivan odotusten mukaan. Maasto oli keskilinjan oikealla puolella tasaista, harvaa mäntymetsää ja vasemmalla puolella hieman kumpuilevampaa ja kallioisempaa etenkin radan loppua kohden. Maalimiehiä oli 8 (samat 2 henkilöä etenivät) ja treenissä tehtiin 1 tyhjä pisto vasemmalle. Tuuli kävi oikeasta takakulmasta keskilinjalle päin.

Ensimmäinen lähetys oikealle sujui hyvin, mutta sen jälkeen etenkin vasemmalle Ässä ei meinannut irrota lainkaan. Se meni 10-15 metriä, ja kääntyi katsomaan ihmeissään. Tämän jälkeen oikealle se meinasi myös alkaa vähän tökkimään. Loppua kohti alettiin käyttämään ääniapuja etenkin vasemmalle. Vasemmalla ollut maalimies oli kyllä Ässälle tuttu, mutta ei meidän hakuporukassa. Muutkin koirat käyttäytyivät kyllä vähän hassusti, ja mietittiin että olisikohan alueella ollut karhu – treenattiin Espoossa, lähellä Nuuksiota. Viimeisellä pistolla oikealle se ei aloittanut ilmaisuakaan ennen kuin olin siirtynyt lähelle maalimiestä. 

Kaiken kaikkiaan, saatiin väännettyä treeni läpi mutta Ässä ei kyllä ollut parhaimmillaan. Toisaalta, meillä on syksystä saakka ollut pitkä putki onnistuneita treenejä, joten ei ihme että joskus on hankalaa!

Onnistumiset (tuplasti enemmän asioita tähän kuin alempaan osioon)

Asiat jotka sujuivat hyvin: Ilmoittautuminen sujui suhteellisen hyvin, vähän yritti ryntäillä mutta malttoi odottaa lopuksi

Asiat jotka olivat kehittyneet: Siirtymät keskilinjalle oli rauhallisempia

Asiat joita uskallettiin yrittää: Puskettiin alkuperäinen treenisuunnitelma läpi mutta apujen kanssa

Asiat joista opittiin: Välillä voi tökkiä jostain syystä x, eikä se ole maailmanloppu

Asiat joista tulin hyvälle tuulelle: Saatiin väännettyä treeni loppuun!

Treenattavaa

Asiat jotka haluamme tehdä paremmin seuraavalla kerralla: Jos koiralla hankalaa, avut nopeammin käyttöön että koira saa onnistumisia

 

MAANANTAI 29.5.

Maanantaina treeneissä oli paikalla taas vanha tuttu Ässä. Maasto oli itse asiassa lähellä lauantain treenejä, mutta ei täysin samalla paikalla. Ässälle otettiin vain 3 maalimiestä, jotta saadaan lyhyt ja helppo treeni lauantain haasteiden jälkeen. Tuuli kävi vasemmalta, ja Ässällä oli 2 maalimiestä vasemmalla ja 1 oikealla. Ensimmäinen piilo vasemmalla oli kalliolla alamäessä keskilinjalta, toinen vasemman puolen piilo tasaisemmassa ja metsäisemmässä maastossa. Kumpikin löytyi ensimmäisellä lähetyksellä ja ilmaisut sujuivat täydellisesti.

Oikean puolen maalimies oli alamäessä, kallion alla. Ensimmäisellä lähetyksellä Ässä kaartoi maaston muotojen myötä liikaa eteen, toisella lähetyksellä maalimies löytyikin. Tässäkin ilmaisu sujui hyvin. Mielenkiintoisesti Ässä lähti viemään minua näytölle sen ensin tekemää pistoa pitkin, mutta löysi maalimiehen kuitenkin tätä kautta.

Treeni oli siis onnistunut, mikä helpotus lauantain jälkeen!

Onnistumiset (tuplasti enemmän asioita tähän kuin alempaan osioon)

Asiat jotka sujuivat hyvin: Pistot ja ilmaisut erittäin hyviä, vauhtia riitti!

Asiat jotka olivat kehittyneet: Irtoaminen kuin eri maailmasta edelliseen treeniin nähden

Asiat joita uskallettiin yrittää: Annoin keskilinjalle palatessa Ässän mennä kauemmaksi minusta, lähellä pysymistä pitää vielä vahvistaa

Asiat joista opittiin: Lauantain epäonninen treeni ei tehnyt pysyvää vahinkoa Ässän osaamiseen

Asiat joista tulin hyvälle tuulelle: Palattiin omalle tasolla lauantain hapuilun jälkeen!

Treenattavaa

Asiat jotka haluamme tehdä paremmin seuraavalla kerralla: Paremmat palkat lähellä pysymiseen keskilinjalle siirryttäessä

Sari Kärnän hakukoulutus 13.-14.8.2016

Edellisessä kirjoituksessa avasin muistiinpanojani Sarin luennolta, tässä yhteenvetoa Ässän treenistä lauantailta ja sunnuntailta. Ennakkotietoina olin laittanut meidän haasteiksi maavainuisuuden ja irtoamisen hakumetsässä. Lisäksi, aihe josta juteltiin ennen meidän treenivuoroa oli Ässän rullailmaisun vieminen eteenpäin. Kuten olen aiemmissa kirjoituksissa kertonutkin, Ässä on alkanut välillä oikomaan eli jättää välillä koskematta kosketuskeppiin ennen rullan nostoa. 

Olen jo itsekin ollut kallistumassa kepin pois jättämisen puoleen, ja juteltuani Sarin kanssa, sain vahvistusta ajatukselle. Kosketuskeppi on melko voimakas apu, ja mitä pidempään se on kuviossa mukana, sen vaikeampi se on häivyttää pois. Kosketuskepin virka on ollut kaukoilmaisun estäminen, mutta saman asian ajanevat satunnaiset suorat palkat. Kosketuskepin häivyttämistä kokeiltiin erikseen eli ilman etsintää sekä lauantaina, että sunnuntaina. Sari suositteli, että teen häivytystä kotonakin erikseen. Ajatuksena on tehdä peräjälkeen muutamia toistoja, joissa osassa on keppi näkyvillä, osassa se piilotetaan koiran nähtyä sen ja osassa keppiä ei ole lainkaan esillä. Näissä treeneissä maalimies on koko ajan sama, eikä ole oikeasti piilossa. Treenien myötä lisätään kertoja kun keppi on piilossa ja vähennetään kun keppi on esillä tai vilahtaa. 

Tämän pohjatyön jälkeen voi hakutreeneissä helpot (vastatuulessa, lähellä, tuttu jne.) maalimiehet alkaa joko vilauttamaan ja pitämään piilossa kosketuskeppiä, kun taas vaikeammilla voi vielä hetken aikaa olla kosketuskeppi. Pikkuhiljaa kuitenkin hakutreenissäkin vähennetään kosketuskepin käyttöä kunnes se jää kokonaan pois – samaan aikaan voisi ottaa satunnaiset suorat palkat käyttöön jotta ennaltaehkäistään kaukoilmaisua. 

Häivyttämistä on nyt treenattu jonkun verran sisällä ja ulkonakin kotiväellä sekä kerran rauniotreeneissä. Vielä täytyy tehdä lisää pohjatyötä ennen kuin kepit voi häivyttää pois hakumetsästä. Toki pitää olla myös tarkkana ettei tee liian helppoja harjoituksia Ässälle, muuten sen mielenkiinto saattaa lopahtaa. 

Lauantain treenissä tehtiin etsintään liittyen hajuhakua, jota on jo tehty aiemminkin treeneissä. Ässän saatua hajun se kyllä irtoaa hyvin maalimiehelle saakka, mutta ilman apua tuulesta ja ilman hajuhakua, sen pisto tyssää helposti 30 metriin. Sunnuntaina kokeiltiin muita apuja, eli ääntä ja näköapua. Näköavuista Ässä todellakin irtosi hyvin, ääniavut eivät antaneet sille tarpeeksi varmuutta irrotakseen kunnolla. 

Todennäköisesti isoin haaste Ässälle on itsevarmuus ja luotto siihen, että maalimies löytyy minun osoittamasta suunnasta. Jotta se alkaa luottamaan siihen, että suoraan ja kauas juokseminen kannattaa, se tarvitsee lisää onnistumisia. Luulen, että kevään onnistuneen hajuhakutreenin jälkeen nostin kesän treeneissä kriteeriä liian nopeasti, eli yritin lähettää koiran keskilinjalta ilman hajuhakua tai muutakaan apua. Tämä johti turhan usein uudelleenlähetyksiin ja saattoi olla taustalla myös ilmaisun heikentymisessä. 

Luennon ja koulutuksen myötä päällimmäisenä on siis ajatus, että Ässä tarvitsee vielä lisää apuja ja lisää motivoivaa treeniä, ennen kuin siltä voi vaatia 50 metrin pistoja vaikkapa seisovassa ilmassa. Syksyn treeneissä voisi suunnitella tarkemmin pistot – jos maalimies on vastatuulessa ja /tai polun päässä, voi olla että mitään apua ei tarvita. Jos taas maalimies on myötätuulessa, tai maasto on vaikeampaa, käytetään joko hajuhakua tai jotain muuta apua hyväksi. Yllätyksellisyyttä ja palkitsevuutta yritetään lisätä satunnaisilla suorilla palkoilla. 

Sen lisäksi, sosiaalista palkkaa maalimiehen luona voisi lisätä. Pistoja ja maalimiehiä voisi olla enemmän per treeni; kun olosuhteet on luotu sellaisiksi, että koira todennäköisesti onnistuu kerralla eli jokainen lähetys johtaa löytöön, pitäisi oppimistakin tapahtua!

Viikonlopun aikana ei tullut otettua kuvia, mutta alla muutama kuva kosketuskepin häivyttämisestä maanantain rauniotreenin yhteydessä – Ässällä on ollut pieni haava tassussa, joten jätettiin suosiolla vaikeilla alustoilla liikkumiset väliin. Kiitos treenikaverille kuvista! 

Hakutreenit 13.6.2016

Kevätkauden viimeiset hakutreenit olivat myös Ässän kevään parhaat treenit, tai voisi sanoa jopa Ässän kaikkien aikojen parhaat treenit. Olemme koko kevään hinkanneet ilmavainua tuuli-ilmaisulla/hajuhaulla, eli koira viedään sellaiseen paikkaan, että se saa varman ilmavainun maalimiehestä. Tämän jälkeen koira lähetetään joko paikoiltaan, tai sitä viedään vähän matkaa tai pidemmästi keskilinjalle josta se lähetetään. Maalimies on mennyt ideaalitilanteessa piiloon niin, että jäljestäminen ei ole mahdollista lähetyssuunnasta. Tällä ollaan taklattu Ässän vahvaa maavainuisuutta. Sen lisäksi, en ole vielä saanut Ässää irtoamaan suoraan, vaan se on tehnyt sille ominaista siksakkia ja pysynyt siinä haulikonkantaman sisällä…

Nämä treenit olivat avoimessa kangasmetsässä ja melko olemattomissa tuuliolosuhteissa. Tuuli oli puuskittaista ja vaihtoi suuntaa treenin edetessä. Ässä lähetettiin ensin vasempaan etukulmaan. En lähtenyt hakemaan tuuli-ilmaisua, vaan otin riskin ja menin muutaman metrin sisään alueelle ja lähetin koiran sen pitäessä nenää ylhäällä ja ollessa suuntautunut oikeaan suuntaan. Aivan kuin jotakin olisi loksahtanut paikoilleen, ja niin se vaan upposi suoraan ja kulmaan saakka. Rullan luovutusta varten menin vielä hieman lähemmäksi, koska etäisyys oli 30-40 metriä. Ilmaisu sujui hyvin, sekä rullan tuonti, että näytölle vienti.

Toinen maalimies oli edennyt oikeassa etukulmassa olevasta supasta viitisen metriä radan suuntaisesti eteenpäin. Ässä lähti taas suoraan etukulmaan. Sen jälkeen se pyöri hetken supan laitamilla (siellä oli edellisten maalimiesten hajuja), kävi hieman oikealla tarkistamassa, palasi alueen reunalta takaisin alueelle ja lähti etenemään alueen suuntaisesti (eli teki pienen laatikon!). Sieltä löytyikin maalimies, ja ilmaisu sujui taas hyvin.

Kolmas maalimies oli vasemmalla keskipiilolla, hiukan lähempänä koska sille ei haluttu ottaa riskiä ison polun kanssa jonka yli sen olisi pitänyt painaa jos maalimies olisi ollut piilolla saakka. Tämäkin sujui täydellisesti, koira irtosi suoraan osoittamaani suuntaan nenä ylhäällä ja ilmaisut menivät täydellisesti.

Olin kyllä todella tyytyväinen tähän treeniin ja Ässän edistymiseen! Ikään kuin sillä olisi yhtäkkiä loksahtaneet palaset paikoilleen: nenä ylhäällä etsiminen, suoraan eteneminen alueen rajalle saakka ja ilmaisu 30 m+ etäisyyksillä! Tästä on todella kiva jatkaa. Alla joitakin treenikaverin ottamia kuvia tästä treenistä, kiitos paljon kuvista Miia!

 

 

 

 

Ilmaisutreeniä 4.4.2015

Tehtiin tänään aamupäivällä samankaltainen treeni kuin eilen. Ässä sai koko aamuruokansa palkkana neljässä osassa, mutta maalimiehiä oli vain yksi. Treenialueena oli koko piha piiri, ja etäisyydet maalimiehelle olivat vähintään muutama kymmentä metriä, viimeiselle lähdettäessä yli 50 metriä.

Etsintä ei Ässälle ole mikään ongelma ja nenä oli auki. Toki keli oli suotuisa, kohtalainen tuuli, ja etsintäalue erittäin tuttu ja melko avoin. Se tässä tutussa ympäristössä myöskin irtosi todella hyvin, eli suomeksi juoksi täyttä laukkaa ja suoraan maalimiehelle jopa sen yli 50 metrin matkan.

Ilmaisut toimivat paremmin kuin eilen, ensimmäisellä kahdella toistolla annoin maalimiehellä vielä erillisen vihjeen aloittaa ilmaisu, kahdella viimeisellä se aloitti ilmaisun suoraan itse. Kolmannella toistolla en ollut vielä ehtinyt niin lähelleä kuin yleensä koira toi rullaa, joten se pudotti sen matkalla, mutta meni itse ”hakemaan rullan” uudelleen. Viimeisellä toistolla se toi rullan yhtä pitkältä matkalta, ymmärsin näyttää sille käsitargetin ajoissa joten se tuli rullan kanssa perille saakka, ja pääsin lähettämään sen näytölle.

Nyt vaan täytyy jatkaa ilmaisun yleistämistä eri paikkoihin ja eri maalimiehille myös.