Avainsana: fasaani

Metsästyskausi lähestyy

julkaissut weimari, kategoriassa Metsästys

Metsästyskausi alkaa pikku hiljaa lähestymään, joten suunnitelmissa on tehostaa metsästykseen liittyvää treenausta seuraavien viikkojen aikana. Tänään otettiin taas esille Peten Koiratarvikkeesta tilattu fasaaninnahalla varustettu 500 gramman dummy.

Ongelmana linnun noudossa on ollut alkuun se, että Tomppa ei tahdo tuoda lintua vaan omii sen sekä joitakin kertoja se on myös suorittanut paukkunoudon, eli se lähtee heti laukauksesta tai viimeistään kun lintu tippuu tonttiin, hakemaan lintua. Haluttu käytös olisi siis sellainen, että koira odottaa laukauksen ja linnun putoamisen aikana rauhassa, lähtee noutamaan lintua vasta käskystä ja tuo sen välittömästi ohjaajalle/metsästäjälle luovuttaen linnun edessä istuen. Viime syksynä, noutotreenin lopputuloksena, alkoi se vähän halukkaammin tuomaan lintua lähemmäksi mutta täydellinen suoritus se ei vielä ollut. Noutotreeniä on jatkettu viime metsästyskauden jälkeen tavallisella dummylla ja erilaisilla leluilla, nykyisellään Tomppa tuo hyvin dummya ja myös kaikista kiihdyttävimmät vinkulelutkin (joita se myös omi muutama vuosi sitten) luokse, sekä onnistumisprosentti noutovihjeen odottamisessa on melkein 100% (eli ei lähde hakemaan heitettyä esinettä ennen kuin luvan jälkeen vaikka näkee kun se putoaa maahan).

Kuitenkin, lintu on eri asia kuin lelu, vaikka kuinka mukava lelu onkin, ja tuolla fasaaninnahkaisella dummylla päästään vähän lähemmäksi aitoa metsästystilannetta. Ensimmäisillä kerroilla kun treenattiin fasaaninnahkadummylla sen heittäminen ei tullut kysymykseenkään – koira kiihtyi liikaa jo maasta nostettaessa joten treenattiin lähinnä dummyn rauhallista suussa pitelyä ja hyvää otetta. Kiihtyminen näkyi dummyn omimisena, heittelynä ja höyhenten nyppimisenä sekä dummyn kimppuun hyökkäämisenä etutassuilla eli ns. ”myyrähyppynä”.

Noutotreenissä olen viime treeneissä noudattanut näitä kriteereitä, ja uudessa paikassa, uudella esineellä tai jos suoritus on alkanut hajoamaan, ollaan otettu nopea kertaus alusta saakka.

  • Koira ottaa edessä istuessaan noutoesineen hyvällä otteella suuhun ja pitää sitä suussa kunnes saa ehdollisen vahvisteen (naksautus, naksusana) tai ”irti”-vihjeen
  • Koira ottaa edessä istuessaan noutoesineen hyvällä otteella suuhun ja pitää sitä suussa, siirtyy ohjaajan mukana jos ohjaaja liikkuu taaksepäin ja istuu ohjaajan eteen pysähdyttäessä, dottaa kunnes saa ehdollisen vahvisteen (naksautus, naksusana) tai ”irti”-vihjeen
  • Koira istuu ja odottaa vihjettä, etäisyys koiran ja ohjaajan välissä 1 askel (koira ja ohjaaja nenäkkäin), noutoesine puolessa välissä, nouto vihjeestä ilman etutassuhyökkäystä, luovutus istuen ohjaajan eteen, irroitus ehdollisen vahvisteen jälkeen.
  • Koira istuu ja odottaa vihjettä, etäisyys koiran ja ohjaajan välissä muutama askel (koira ja ohjaaja nenäkkäin), noutoesine puolessa välissä, nouto vihjeestä ilman etutassuhyökkäystä, luovutus istuen ohjaajan eteen, irroitus ehdollisen vahvisteen jälkeen.
  • Koira istuu ja odottaa vihjettä, etäisyys koiran ja ohjaajan välissä 4-5 askelta (koira ja ohjaaja nenäkkäin), noutoesine puolessa välissä, nouto vihjeestä ilman etutassuhyökkäystä, luovutus istuen ohjaajan eteen, irroitus ehdollisen vahvisteen jälkeen.
  • Koira istuu ja odottaa vihjettä, ohjaaja koiran vieressä oikealla puolella, noutoesine viedään muutaman askelen päähän ja paluu koiran viereen, nouto vihjeestä ilman etutassuhyökkäystä, luovutus istuen ohjaajan eteen.
  • Koira istuu ja odottaa vihjettä, ohjaaja koiran vieressä oikealla puolella, noutoesine heitetään muutaman askelen päähän ja paluu koiran viereen, nouto vihjeestä ilman etutassuhyökkäystä, luovutus istuen ohjaajan eteen, irroitus ehdollisen vahvisteen jälkeen.
  • Tässä vaiheessa voidaan alkaa heittämään kauemmaksi, täytyy myös muistaa vaihdella aikaa heiton ja noutovihjeen välillä

Näillä kriteereillä olen saanut karsittua pois ”myyrähyppyä”, en vielä täysin mutta suurelta osalta. Luulen, että kun koira noutaa ohjaajaa kohti, on sillä selkeä lopputavoite eikä se silloin ”ehdi” tekemään ylimääräisiä kommervenkkejä matkalla vaan se poimii noutoesineen matkalta tehokkaasti ja nopeasti jotta pääsee luovuttamaan esineen ja saa palkan. Olen myös treenannut jonkun verran pelkkää luovutusta erikseen, ja sen työn tulokset alkavat nyt näkyä. Tänään treenatessa saatiin muutama onnistunut toisto fasaanidummylla kun kriteerinä oli dummy muutaman askelen päähän heitettynä eli edistystä on tapahtunut. Treenin aikana esiintyi joitakin ei-toivottuja käytöksiä (myyrähyppyä, nyppimistä, omimista) mutta näiden jälkiin tehtiin taas pitelyä ja maasta nostamista joissa pääsi palkkaamaan halutusta käytöksestä. Uskon, että saadaan toistojen kautta lisää malttia ja itsehillintää koiralle, jotta käytös pysyy kasassa sitten oikeassa metsästystilanteessakin. Ja kun fasaaninnahkadummyn nouto alkaa sujumaan, nostetaan panoksia ja siirrytään kylmiin lintuihin.

Metsästystreenailuun sisältyy myös ”seis”-vihjeen kertaamista. Viime syksyn jälkeen alettiin toden teolla treenaamaan ”seis”-vihjettä. Alkuun nameilla, sitten vinkupallolla ja leluilla, ja pikkuhiljaa vaikeuttaen niin, että parhaimmillaan Tomppa keskeyttää heitetyn vinkupallon jahtaamisen. No, tällä hetkellä ei taideta olla sillä tasolla joten muistia täytyy vähän virkistää. Myöskään esim. agilitytreeneissä ei ”seis”-vihje pelannut kun treenikaverin koira ampaisi radalle. Mutta kertaus on opintojen äiti. Ajatuksissa on ollut myös käyttää lähiympäristön lintuja ”treenikavereina”. Olen pyöritellyt sellaista suunnitelmaa mielessäni, että aina kun Tompan edestä lähtee lintu lenkin aikana, vaikka Tomppa olisi paikallaan ja vaikka lintu olisi vähän kauempanakin, ja vaikka se olisi mitä tahansa varpusen ja valkoposkihanhen väliltä, niin annan vihjeen ”seis” ja palkkaan jos kriteeri täytyy eli koira ei yritä jahdata lintua. Tavoitteena olisi siis, että lentoon lähtevä ja karkoittuva lintu itsessään olisi loppujen lopuksi se vihje koiralle pysähtyä. Täytyy vähän hioa vielä suunnitelmaa…