Tottistreeni 19.2.2013

Tämän päivän tottistreenissä testattiin yhden henkilön avustuksella BH-kokeen henkilöryhmän vaatimaa suoritusta. Tässä vielä koeohjeen kuvaus henkilöryhmästä:

”Liikkuvan henkilöryhmän läpi kulkeminen suoritetaan sekä kytkettynä seuraamisessa että vapaana seuraamisessa. Ryhmässä on suoritettava yhden henkilön kierto vasemmalta ja yhden oikealta (esim. kahdeksikkona) ja pysähdyttävä vähintään kerran yhden henkilön lähellä. Tuomari voi tarvittaessa käskeä ohjaajaa suorittamaan henkilöryhmän läpi kulkemisen uudelleen. Ohjaaja poistuu ryhmästä tuomarin merkistä ja pysähtyy loppuperusasentoon. Ryhmästä poistumisen jälkeen koiraa saa kiittää vasta sen ollessa loppuperusasennossa.” (Lähde: http://www.palveluskoiraliitto.fi/BH.pdf)

Treenin aikana palkkaus oli melko tiheää, varmaankin 3-9 askelen välein. Alkuun häiriöhenkilö oli täysi paikallaan, sitten alkoi liikuttamaan jalkoja, sitten myös käsiä. Jokaisessa vaiheessa kierrettiin häiriöhenkilöä mahdollisimman läheltä & kumpaankiin suuntaan, sekä tehtiin pysähdyksiä. Lopuksi vielä käveltiin suoraan henkilöä kohti, ja pysähdyttiin suoraan eteen ikään kuin tuomarin tervehdyksessä. Häiriöhenkilö heilutti käsiään ja puhui. Alkuun Tomppa haisteli ohimennen muutaman kerran häiriöhenkilöä, mutta se väheni treenin edetessä. Seuraavilla kerroilla voisi vähentää palkkaustiheyttä yhden henkilön kanssa sekä lisätä henkilöitä ja pitää palkkaustiheyden samana. Suoraan henkilön edessä istuessa Tomppa pysyi paikallaan ja suurimman osan aikaa katsekontaktissa, mutta hiukan vilkuili epäröivästi häiriöhenkilöä kohti. Eli tätä tuomarin tervehtimistä sekä tietty luoksepäästävyyden tarkistamista täytyy treenata lisää.

Tämän jälkeen pohdittiin miten pystyttäisiin tekemään sitä tärkeintä häiriötreeniä, eli minun jännittämisen siedättämistä eri liikkeisiin; tällä kertaa lähdettiin liikenteeseen seuraamisesta. Pyysin koiraa seuraamaan normaalisti, ja minä muutin oman liikkeen mahdollisimman tönköksi, jalat, kädet ja kaula jäykkinä sekä hengitystä pidätellen. Treenikavereilla taisi olla hauskaa seurata minun vaivalloista etenemistä. Koira seurasi hyvin, katsekontakti pysyi ja palkkailin välillä. Tomppa kuitenkin oli tavallista valppaamman oloinen, korvat olivat höröllään kunnolla ja otsassa mietintärypyt. Sitten lisäsin vielä sen, että pidin silmiä kiinni – sillä ei tainnut olla enää merkittävää muutosta koiran käytökseen. Useamman toiston jälkeen muutin oman käytöksen normaaliksi, ja koiran ilme ja olemus oli heti rennompi.

Häiriötreenilistaan voikin nyt lisätä päällimmäiseksi oman liikkeen vaihtelun. Eli kävely voisi olla tönkköä, heiluvaa, kädet liikkua vaihtelevaa tahtia tai olla täysin vartalossa kiinni, pää vilkuilla ympäriinsä, asento olla kumara tai varpaillaan jne. Myös hengitystä voisi vaihdella, puuskutuksesta ilman haukkomiseen. Tarkoitus on myös antaa erikoisen hyvä palkka tai leikkihetki tälläisen häiriötreenin jälkeen, toisaalta koiraa siedätetään siihen, että ohjaaja käyttäytyy välillä eri tavalla, mutta toisaalta ehdollistetaan siihen, että mitä oudommin ohjaaja käyttäytyy, sitä parempi palkka on luvassa. Hauskoja treenejä siis luvassa, toivotaan vaan, että valkotakkiset ei tule hakemaan treenikentältä…!