Ässä SmartDOG-testissä 3.5.2017

Ilmoitin Ässän Katriina Tiiran yrityksen eli SmartDOG:in testattavaksi koska olin kiinnostunut etenkin siitä onko Ässän ajoittain erittäin kiihkeä käytös impulsiivisuutta vai jotakin muuta.

Toki halusin myös saada ulkopuolisen arvion Ässän hoksottimista – kaikki koirathan on omistajiensa mukaan erittäin fiksuja tapauksia 🙂 Ässän kanssa on kuitenkin 3 vuoden yhteiselon jälkeen tullut eteen erinäisiä tilanteita joissa se käyttäytyy mielestäni poikkeavasti – lempitarina on se kun Ässä piti hampailla siskontytön paidanhelmasta kiinni hänen hakiessa vettä laiturilta alas kurottaen.

Se mikä Ässän käytöksessä on myös mielestäni korostunutta on sen kyky lukea ainakin näennäisesti etenkin minun ajatuksia. No, testi toi todellakin oivalluksia Ässän käyttäytymiseen ja sen mahdollisiin syihin liittyen, sekä myös vahvistusta joillekin jo havainnoiduille luonteenpiirteille.

Ässä teki koko Kognitio-testipatteriston. Alla Ässän tuloksia, kommentteja Katriinan testin perusteella kirjoittamasta raportista ja omia ajatuksia niihin liittyen, sekä myös muutamia videoita testin kulusta. Ässällä oli myös koko testin ajan pannassa aktiivisuusmittari, jonka tulokset suhteessa kaikkiin testattuihin koiriin sekä rodun edustajiin on kuvattu alla. Ei kauheasti yllättänyt, että se oli aktiivisempi kaikissa osioissa kuin keskimäärin muut koirat. Ässä oli muuten ensimmäinen testattava weimarinseisoja, joten rotupalkit ovat tässä identtisiä Ässän tulosten kanssa.

KOKONAISARVIO

Testin mukaan Ässän kiihkeä käytös, haukkuminen ja muu temppuilu, ei todennäköisesti johdu impulsiivisuudesta, vaan on opittua käytöstä. Raportin mukaan Ässällä on halu saada ihmiset toimimaan, ja se on oppinut, että haukkumalla ja muuten sähläämällä se onnistuu siinä. Joudun varmastikin kirjoittamaan erillisen kirjoituksen tämän ongelman taustoista, ja siitä miten jatkossa aiotaan muuttaa omaa käytöstä jotta saadaan korjattua tilannetta. Kuten raportissakin todetaan, haukkumista tulee helposti vahvistettua tahtomattaankin, ja siten se lisääntyy.

Raportin mukaan ”Ässän testi on täynnä vahvuuksia”. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että eleet ovat sille hyvin helppoja tulkita ja se ratkaisee ongelmia nopeasti. Sosiaalisen oppimisen ja loogisen päättelyn tehtävät ovat Ässälle helppoja ja nopeita oppia. Raportin mukaan Ässä vaikuttaa rohkealta ja kognitiivisen puolen vahvuuksien ansiosta, oppiminen on nopeaa. Niin, mitähän tapahtuu, kun on koira joka oppii nopeasti, joka on todella hyvä lukemaan eleitä ja joka motivoituu siitä, että saa ihmiset toimimaan – se huomaa äkkiä mistä napista pitää painaa ja mistä narusta vetää saadakseen haluamansa pienenkin reaktion, ja muistaa sen jatkossakin. Vähän hitaammalla käyvä kaveri olisi siis ehkä ollut vähän helpompi, mutta mehän haettiin aktiivista harrastuskoiraa ja semmoinen sitten saatiin, ja vähän ekstraa 🙂

ITSEHILLINTÄ

Itsehillintää testattiin alempana mainittavan ja myös videoidun v-aitatestin lisäksi sylinteritestillä. Sylinteritestissä katsottiin yrittääkö koira ottaa namia suoraan läpinäkyvän sylinterin läpi, vai pystyykö se hillitsemään itsensä ja käyttämään aiemmin sille opetettua tapaa eli ottaa nami sylinterin päädyn kautta. Toisin sanoen, ”hyvän itsehillinnän omaava koira pysyttelee pääasiassa juuri oppimassaan tavassa saada palkkio”. Tämän testin tulos oli, että Ässällä on hyvä itsehillintä ja impulssikontrolli. Se yritti vain kerran tai kaksi kertaa ottaa namia muovin läpi, jonka jälkeen jatkoi aiemmin oppimalla tavallaan.

ELEET

Eleitä testattiin laittamalla koiralta salaa nami jompaan kumpaan kahdesta purkista, ja asettamalla purkit maahan testaajan molemmin puolin. Tässä testattiin koiran ohjattavuutta käsimerkeillä, jalalla ja katseella. Eleiden lukeminen oli Ässälle testin mukaan erittäin vahva osaamisalue – Ässä sai 90 prosenttia oikein tästä, ja raportin mukaan hyvin harva koira yltää 100 prosenttiin. Testiosio on myös suhteellisen pitkä, ja hyvä tulos tästä kielii myös hyvästä keskittymiskyvystä. Alla vielä Ässän tulokset tästä osiosta verrattuna kaikkien testattujen koirien keskimääräiseen tulokseen.

ONGELMANRATKAISU

Ongelmanratkaisua testatiin parilla eri testillä, alla video näistä. V-aitatesti toimii myös itsehillintätestinä ja etenkin testinä siitä ratkaiseeko koira tehtävän itse vai pyytääkö se apua. Ässä ratkaisee tehtävän itsenäisesti ja erittäin nopeasti, vain 5 sekunnissa. Raportissa sanotaan, että ”aikaisempien tutkimusten mukaan koirat ratkaisevat tehtävän keskimäärin n. 20-40 sekunnissa.”

Mahdottomassa tehtävässä koiran annetaan ensin ottaa itse nameja raollaan olevasta laatikosta, jonka jälkeen laatikko suljetaan niin ettei sitä saa auki. Tämän jälkeen koiran käytöstä tarkkaillaan 2 minuutin ajan. Tarkoitus on analysoida sitä kuinka kauan tästä ajasta koira yrittää ratkaista mahdottoman tehtävän itsenäisesti, ja kuinka kauan se taas yrittää saada laatikon auki pyytämällä apua. Raportin mukaan ”harrastuskoiralla tai työkoiralla olisi hyvä olla edes jonkin verran itsenäistä tehtävän ratkaisua”. Ässä pyrkii ratkaisemaan tehtävää 70 % ajasta ohjaajan kautta, joko haukkuen tai tehden opittua rauhoittumista, ja 30 % ajasta se pyrkii itsenäisesti avaamaan laatikon. Positiivista tässä oli, että Ässä jatkoi yrittämistä, joko itsenäisesti tai minun (tai testaajan) kautta. Tämä kertoo mielestäni jonkinlaisesta motivaatiosta tai taistelutahdosta, mikä ei koskaan ole pahitteeksi harrastuskoiralla (mutta voi asettaa niitä kuuluisia haasteita arjessa…).

MUISTI JA LOOGINEN PÄÄTTELY

Muistin kesto-tehtävässä Ässä sai keskimääräistä heikommat pisteet. Tehtävässä nami laitettiin yhden kolmesta purkista alle, ja näkymä purkeille peitettiin eri ajankestoiksi. Kun näköeste poistettiin, koiran olisi pitänyt mennä sille purkille minne näki namin laitettavan. Ässä meni kuitenkin pääasiassa sille purkille, mistä se oli edellisellä kerralla saanut namin.

Muistia testattiin myös laittamalla nami yhteen purkkiin ja osoittamalla toiseen – näissä Ässä pääasiallisesti meni aina ihmisen näyttämälle purkille vaikka se oli tyhjä JA se oli nähnyt namin laitettavan toiseen purkkiin. Raportissa todetaankin: ”Koirasi on herkkä ihmisen kommunikoinnille, ja se kannattaa pitää mielessä niin koulutus- kuin kilpailutilanteessa.” Tämä on tietty asia mikä voi tosiaan vaikeuttaa esimerkiksi koesuorituksia, jos ja kun jännitän, mutta jos optimistisena katsoo asiaa, niin Ässälle saa varmasti helposti koulutettua minimaalisia virittäviä vihjeitä, joita voi käyttää kesken kokeen ilman, että tuomari huomaa mitään… 🙂

Loogisessa päättelyssä se toisaalta pärjäsi taas keskimääräistä paremmin. Raportissa todetaan, että vain noin 30 % koirista ymmärtää tehtävän koska se vaatii ihmisen luomien vihjeiden ohittamista (mihin purkkiin koskettu viimeksi) ja päättelyä negaation kautta – jos nami ei ole oikeassa purkissa, sen on pakko olla vasemmassa. Ässä onnistui tehtävässä, ymmärsi ongelman ja kykeni ratkaisemaan sen. Raportin mukaan tästä taidosta voi olla hyötyä silloin kun koira on uudessa tilanteessa ja joutuu ratkaisemaan uudenlaisia ongelmia. Sen lisäksi, raportissa huomautetaan, että tämänkaltainen koira saattaa turhautua helppoihin harjoituksiin. Mielenkiintoista! Alla video tästä loogisen päättelyn testistä.

SOSIAALINEN OPPIMINEN

Sosiaalinen oppiminen sujui Ässältä helposti ja nopeasti. Raportissa todetaan nopeuden kertovan myös Ässän luonteesta: ”Koiralla on halua selvittää miten namit saadaan sekä rohkeutta manipuloida laitetta.” Alla video testistä. Täytyy alkaa miettimään ”Do as I do”-menetelmän opettelua, kun tämä kävi näin kivuttomasti.

LOPUKSI, TAI PITÄISIKÖ SANOA TÄSTÄ ETEENPÄIN…

Testistä ja Katriinan kanssa käydystä juttelutuokiosta sain sekä uutta katsantokantaa Ässän käytökseen ja ominaisuuksiin, että myös pienen herätyksen sen ei-toivottujen käytösten suhteen. Jos olen ajatellut, että Ässän haukkuminen ja levoton käytös johtuvat sen luonteenpiirteistä niin voisi sanoa, että tavallaan olen oikeassa mutta tavallaan väärässä. Vaikuttaisi, että kyseessä ei ole impulsiivisuus, jota on hankala jos ei mahdotonta muuttaa. Sen sijaan kyseessä olisi opittu käytös, joka on tullut vahvaksi koska kyseessä on koira, joka on ihmisten eleille erittäin herkkä, luonnostaan erittäin huomionhakuinen ja erittäin nopea oppimaan. Huh sentään, semmonen yhdistelmä siis.

Tiira sanoi, että Ässällä on hänen mielestään taipumusta dominoivaan käytökseen – tällä hän tarkoitti ilmeisesti sitä, että se ottaa saadessaan siihen mahdollisuuden aloitteentekijän roolin, ja nopeana oppijana keksii helposti myöskin miten se pääsee soveltamaan tätä tarvetta toiminnalle. Tämä kyllä varmasti on asia mikä toimii moottorina erilaisessa ei-toivotussa toiminnassa – se on huomannut, että haukkumalla tai riehumalla se saa meidät liikkeelle, reagoimaan edes vähän vaikka katsomalla koiraa, tai pelkästään vähän sisäisesti kiihtymään. Toisaalta, lajitreenit meillä sujuvat pääasiassa hyvin, koska siellä ollaan päästy luomaan selkeät treenirutiinit, joissa koira kokee varmasti olevansa aloitteentekijä – se tietää, että tehdessään näin ja noin, maalimiehet ruokkivat häntä ja kehuvat päälle, tai seuratessaan ja tehdessään muita tottistemppuja, se saa minut leikkimään sen kanssa. Treeneissä on myös helpompi antaa selkeä negatiivinen rangaistus, eli poistaa mahdollisuus palkkioon. Arjessa asiat ovat vaan paljon monimutkaisempia.

Mielessä pyörii jo paljon asioita mitä ollaan jo lähdetty kokeilemaan kotona ja jatkossa kokeillaan lisää sen suhteen, että päästäisiin sammuttamaan ei-toivottua käytöstä ja vahvistamaan sitä, että rauhoittumalla tai tietyillä käytöksillä saa asioita. Aion kirjoittaa asiasta erillisen pohdinnan tai koulutussuunnitelman, mutta täytyy tässä vaiheessa todeta, että nämä asiat eivät ole uusia eli pennusta saakka tämä toimintaperiaate on ollut tiedossa – rauhoittumalla saa asioita, huutamalla ja riehumalla ei. Mutta, kun kyseessä näyttäisikin olevan impulsiivisen koiran sijaan koira, jolle riittää se, että kun se kerran saa haluamansa vaikkapa haukkumalla, se oppii välittömästi että tämä toimii ja soveltaa sitä sitten joka paikkaan. Se todennäköisesti palkkaantuu jo pelkästään siitä, että minun tunnetila muuttuu. Tämmöisen kaverin kanssa toimiessa täytyy kyllä olla jokapäiväisessä arjessa todella rautaiset rutiinit (ja hermot) ja johdonmukaista kohtelua jokaiselta koiran kanssa tekemisissä olevalta, joka ikinen päivä ja jokainen hetki, ettei ongelmia pääsisi syntymään.

Kaikenkaikkiaan, SmartDOG-testaus oli todellakin mielenkiintoinen kokemus, hintansa väärti ja hyödyllinen meille sekä arjen että harrastusten osalta. Tämä loppupohdinta keskittyi nyt lähinnä meidän arkihaasteisiin, mutta uskon, että palaamalla testin tuloksiin treenien lomassa saadaan varmasti enemmän irti treeneistä ja päästään etenemään tehokkaammin. Ja testin jälkeen en enää ihmettele jossain aviisissa näkemääni lausahdusta ”Weimaraner – the dog with the human brain”.

(Jatkoa näihin oivalluksiin löytyy täältä)