HEPeKon kevätkausi starttasi maanantaina tutulla treeniporukalla. Ensimmäiset treenit olivat hakutreenit, ja tästä eteenpäin joka toinen viikko treenataan hakua ja joka toinen raunioita, aiempien vuosien tapaan. Paikka oli kallioinen harvahko metsä, jossa keskilinja oli alueen korkeimmalla kohdalla kallion päällä, vasen puoli oli myötätuulessa ja vietti alaspäin alueen rajalle saakka kun taas oikea puoli oli pienessä vastatuulessa, ja maasto vietti ensin alamäkeen, jonka jälkeen ennen alueen rajaa oli pieni harju jonka takana piilot sijaitsivat. Maalimiehiä oli yksi kummallakin puolella, ja he etenivät alueen rajalla kertaalleen eli Ässälle tuli 4 maalimiestä yhteensä. Etäisyydet olivat noin 50 metriä tai vähän enemmänkin kolmelle ensimmäiselle piilolle, viimeiselle etäisyys oli noin 40 metriä jos sitäkään.
Halusin testata ensimmäisellä kerralla tauon jälkeen Ässän osaamistasoa – aloitimme siis suurin piirtein samanlaisesta treenistä kuin viimeiset hakutreenit ennen joulua. Etukulmien piiloilla maalimiehillä oli kylläkin kosketuskepit varmuuden vuoksi, ja ohjeena antaa kosketuskepistä apua jos Ässä ei tajua aloittaa ilmaisua heti. Mietin jo hetken, että miten meidän käy kun valmistauduin lähettämään Ässää ensin oikeaan etukulmaan – tuulta ei ollut juuri laisinkaan, päästäkseen maalimiehelle Ässän piti kiivetä alueen rajalla vielä yhden kukkulan yli ja pitkiä pistoja ei vielä viime syksynäkään tullut ihan valtavasti vyön alle.
Ässä oli kuitenkin hyvin keskittynyt, se malttoi rauhoittua hyvin istumaan ja lähetettäessä lähti reippaaseen laukkaan kohti etukulmaa. Se työskenteli itsenäisesti loppuun saakka, ja oli maalimiehellä hetken aikaa ihmetellyt mutta kosketuskepin (eli puulusikan) näyttämisellä käynnistänyt ilmaisun. Rullaa tuodessaan se pysähtyi katselemaan keskilinjan suuntaan päästyään kukkulan yli, mutta vislasin hiukan ja heilautin kättä jotta se huomasi minut, ja se toi rullan perille saakka. Olin hiukan liikkunut jo keskilinjaa eteenpäin Ässän ollessa maalimiehellä. Rulla tuotiin käteen saakka, jonka jälkeen näyttö sujui hyvin.
Toisella maalimiehellä kuvio oli hyvin samanlainen, siellä vaan maalimies oli valmiiksi näyttänyt kosketuskepin ja avittanut siten Ässän ilmaisun alkuun. Tällä toistolla Ässä jo hieman muisti ennakoida siirtymistäni keskilinjaa pitkin ja toi rullan minulle sujuvasti. Kolmannella pistolla alueen reunalla oli taas suurehko kukkula. Tähtäsin lähetyksessä kukkuloiden väliseen pieneen solaan, jota pitkin tiesin koiran pääsevän hyvin perille, mutta Ässä ajautui vasten jyrkkää seinämää ja kutsuin sen takaisin. Toisella lähetyksellä se suuntasi paremmin itsensä ja ylitti kukkulan vaivattomasti. Ilmaisu sujui hyvin ja ilman mitään apuja. Neljännellä pistolla myöskään Ässälle ei annettu apuja rullan nostossa.
Kaikissa muissa toistoissa näytölle vienti sujui aivan oppikirjan mukaan, mutta viimeisellä toistolla Ässän ajatus keskeytyi hetkeksi maalimiehelle päästyään ja se jäi haistelemaan lyhyeksi ajaksi maata. Annoin sille uudelleen vihjeen ”näytä” ja se palasi taas tehtävään onnistuneesti. Treeni sujui siis yli odotusten!
Seuraavalla kerralla voisi ottaa vähän pidemmän treenin, ja mielessä olisi kokeilla jossain vaiheessa pian yliheittoja nyt kun pistotus ja ilmaisut sujuvat. Tässä vielä Vappu Alatalon luennolta napattu tapa purkaa treenejä.
Onnistumiset (tuplasti enemmän asioita tähän kuin alempaan osioon)
- Asiat jotka sujuivat hyvin: lähetyksissä Ässä hillitsi hyvin itsensä
- Asiat jotka olivat kehittyneet: todella hyvä vauhti pistoissa!
- Asiat joita uskallettiin yrittää: jätettiin avut pois kokonaan vaikka treenitaukoa alla
- Asiat joista opittiin: tauon jälkeen voi olla hyvä antaa vähän apuja jotta ilmaisut sujuu
- Asiat joista tulin hyvälle tuulelle: siitä, että Ässä selvästi nautti juoksemisesta ja treenitauon päättymisestä
Treenattavaa
- Asiat jotka haluamme tehdä paremmin seuraavalla kerralla: rauhallisemmat siirtymät keskilinjalle, enemmän fokusta yhdessä kävelemiseen hihnan perässä roikkumisen sijaan
Tässä vielä tunnelmakuvaa piilosta…
Weimar+i 