Hakutreeneissä oli 3 maalimiestä, joilla kenelläkään ei ollut kosketuskeppiä eikä muutenkaan käytetty mitään apuja. Halusin nähdä miten irtoaminen sujuu ilman näköapua tai hajuhakua, sekä tehdä vähän lyhyemmän treenin aiempien 4-6 maalimiehen sijaan. Tallattu alue oli avoimessa ja tasaisessa mäntymetsässä, vähäinen ilmavirta kävi vasemmasta etukulmasta keskilinjalle. Kaikki maalimiehet olivat ensimmäistä kertaa Ässän treenihistoriassa piilossa valmiiksi, ja tein myös ensimmäisen (tarkoituksellisen) tyhjän piston Ässälle!
1. maalimies
Maalimies oli oikeassa etukulmassa sijaitsevassa supassa noin 40 metrin päässä keskilinjalta. Ässä irtosi hyvin kulmaan, työskenteli siellä hetken aikaa ennen kuin paikansi maalimiehen supan pohjalle. Ilmaisu sujui hyvin.
2. maalimies
Oli vasemmassa etukulmassa hieman tiheämmässä ja nuoremmassa männikössä noin 50 metrin päässä. Ässä lähti ensimmäisellä lähetyksellä kaartamaan vasenta takakulmaa kohti ja kutsuin sen takaisin, ettei se irtoa kolmannelle maalimiehelle saakka. Toisen lähetyksen tein lennosta. Ässä eteni parikymmentä metriä, jäi haistelemaan jotain, mutta jatkoi sitten etenemistä maalimiehelle saakka. Tähän olin tosi tyytyväinen – se ei palannut hakemaan minulta apua vaan jatkoi itsenäistä työskentelyä! Maalimies löytyi ja ilmaisu sujui hyvin.
Tyhjä
Oikea takakulma oli tyhjä. Lähetin Ässän pistolle oikealle n. 20 metriä ennen takarajaa. Se irtosi melko hyvin – oikea puoli ei myöskään ollut ihan täyttä 50 metriä. Se myös jatkoi irrottuaan ensin etsimistä keskilinjan suuntaisesti ja palasi keskilinjalle vasta lähes takarajalle. Teki siis tavallaan laatikon, mikä oli kiva nähdä.
Ajatuksena oli tehdä yliheitto, mutta pimeässä metsässä se oli vähän hankalaa. Koiran lähestyessä keskilinjaa se oli noin 10 metrin päässä minusta ja itse asiassa ylitti keskilinjan suurin piirtein takarajan kohdalla. Ylittäessä keskilinjaa huikkasin sille ”ukko” ja viittilöin toiselle puolelle, mutta koira tuskin näki sitä.
3. maalimies
Oli vasemmassa takakulmassa 50 metrissä. Ässä ylitettyään keskilinjan irtosi kyllä hienosti, mutta juoksi maalimiehestä ohi polkua pitkin. Se tuli takaisin siis ilman rullaa, ja mietin jo että tuliko nyt ilmaisun kanssa jotain häikkää, mutta se ei ollut siis edes nostanut rullaa. Lähetin sen uudelleen, ja sitten se irtosi suoraan maalimiehelle, ja ilmaisu sujui oikein hyvin.
Oli siis kaiken kaikkiaan onnistunut treeni. Seuraavalla kerralla voisi olla taas vähän enemmän maalimiehiä, ja vaikka uudelleen yksi tyhjä – takaraivossa on Sari Kärnän neuvo siitä, että tyhjiä kannattaa ottaa aikaisessa vaiheessa mukaan. Jokin yksittäinen apu voisi olla taas käytössä.
Maalimiehille muistutin treenin jälkeen, että olisi hyvä pitää purkki piilossa koiran tullessa näytölle, ja ottaa se esille vasta kun on laskenut päässään noin 10-20:een. Tämä siksi, että Ässä oppii rauhoittumaan ja laskemaan virettään maalimiehen luona, ja että se ei opi laskemaan tiettyä aikaa siihen, kun se yleensä saa palkan – tällä yritän ennaltaehkäistä sitä, että se ei ala härkkimään ja komentamaan maalimiestä palkan saadakseen sen tietyn ajan mentyä.
Ajatuksissa on ollut myös treenata hallintaanottoa ilmaisun jälkeen. Voisin toteuttaa sen niin, että välillä minä palkkaankin Ässän näytön jälkeen maalimiehen sijaan. Voisin ottaa sen siis sivulle istumaan, palkata siihen ja jatkaa palkkaamista samalla kun palaan keskilinjalle. Tällä hetkellä keskilinjalle paluu on aika vauhdikasta, joten tätä olisi hyvä kokeilla treenin loppupäässä kun koira on jo vähän väsynyt ja malttaa kulkea hitaammin minun vauhtia ja keskittyä minuun. Välillä voi toki myös palkka tulla sekä maalimieheltä, että minulta. Ja tämä toteutettaisiin kuitenkin niin että suurimman osan ajasta palkka tulee maalimieheltä, jotta maalimiehellä pysyminen säilyy sinä kannattavimpana käytöksenä.
Weimar+i 