Noudon osalta Ässälle on tehty pohjia pennusta saakka. Ajatuksena on ollut rakentaa nouto takaperin ketjuttamalla, mutta koska Ässällä on luontainen taipumus ottaa esineitä suuhun ja kantaa niitä, oikeastaan meidän treeni on keskittynyt luovutukseen.
Luovutus on koulutettu kämmenkosketuksen kautta, eli alkuun koiralle on koulutettu käytös jossa se koskettaa kuonolla oikeaan kämmeneen. Sen jälkeen on leikitty lelulla tai dummylla, jotta saadaan koira kiinnostumaan esineestä. Sitten on yhdistetty nämä kaksi niin, että koiran otttaessa suuhun tai pitäessä suussaan esinettä, olen laittanut kämmenen sen eteen, ja jos se on koskettanut siihen, se saa ehdollisen vahvisteen ja palkan. Omalla liikkeellä taaksepäin on tarvittaessa alkuun autettu koiraa, mutta loppujen lopuksi se oppi sen nopeasti. Tämä treeni aloitettiin heti luovutusikäisenä, ja se oppi sen muutamissa päivissä.
Istuminen luovutuksen yhteydessä saatiin aikaan odottamalla. Oikean kämmenen ilmestyminen on merkki siitä, että se pääsee luovuttamaan esineen työntämällä kuonon kämmentä vasten, josta se taas saa palkan. Kun koira toi esineitä, kämmen ilmestyi vasta kun se itse tarjosi istumista. Kriteeriä on myös nyt viime aikoina nostettu niin, että kämmen ilmestyy vasta kun koira istuu ja sen suu ei liiku, eli se ei pyörittele noudettavaa esinettä suussaan.
Tämän pohjan jälkeen alettiin jo aikaisessa vaiheessa liittämään hae-vihjettä siihen vaiheeseen kun koira jo luovuttaa, ja myöhemmin niin, että esine on jo maassa ensin lähellä ja sitten kauempana ja vihje on sanottu koiran nostaessa. Nopeasti päästiin vaiheeseen, jossa koiralle voi sanoa hae, ja se lähtee noutamaan. Kovin paljon ei olla tehty vielä heittoja, koska ensinnäkin se nostaa koiran virettä joka lisää todennäköisyyttä esineen omimiselle tai sillä leikkimiselle, ja toisekseen noudettavalle esineelle ryntäämistä ei tarvitse kauheasti harjoitella. Pitoon ja otteeseen ei olla vielä kiinnitetty enempää huomiota. Noutoa ollaan treenattu paljon leluilla sekä arkisilla esineillä kuten hanskoilla tai avaimilla. Myös sen omia valjaita ja hihnoja on noudatettu, sekä noutoa on treenattu osana rullailmaisua. Lenkin ohessa on noudatettu keppejä tms. sekä myös ihmisiltä tippuneita hanskoja jne. Eli vahvistehistoriaa noudossa ja luovutuksessa jo on.
Vaikka noudolla ja etenkin luovutuksella on jo paljon vahvistehistoriaa, on vielä paljon treenattavaakin. Koiralle korkea-arvoisia esineitä se ei luovuta, jos se ei ole varma siitä, että minulla on palkka sille. Riistan kanssa ei olla vielä treenattu kovin paljon, mutta siipien kanssa on muutamia kertoja ilmaantunut myös lukittumista ja jähmettymistä, eli koira ei halua luovuttaa mahdollisesta palkasta huolimatta. Riistaan tarttumista ja erilaisten riistojen käsittelyä ollaan vasta aloitettu treenaamaan.
Seuraava vaihe meille on lähteä treenaamaan noutoa erilaisilla dummeilla ja myöhemmin erilaisilla riistoilla. Tullaan treenaamaan esineeseen tarttumista, eli että koira ottaa syvän ja tasapainoisen otteen, esineen kantamista ilman pureskelua ja pyörittelyä, ja esineen luovutusta. Nouto tullaan treenaamaan kuntoon sekä maalta, että vedestä. Vesinoutoon liittyen tullaan laittamaan koiran turkin ravistelu käskyn alle, ja liittämään se noudon käytösketjuun luovutuksen jälkeen. Jälkityön noutoa treenataan myös, eli koira noutaa spontaanisti maastosta löytämänsä riistan tai esineen. Riistoja esitellään koiralle mahdollisimman paljon, ja niin, että varmistetaan tarttuminen ja luovutus kaikilla riistoilla. Tarttuminen on fokuksessa lähinnä koiralle ei niin mielenkiintoisilla linnuilla kuten lokeilla, variksilla jne. ja luovutus lähinnä oikeilla riistalinnuilla. Toki myös noutokäsky treenataan kunnolliseen ärsykekontrolliin, eli koira ei lähde noutamaan mistään muusta merkistä (kuten vaikka laukaus) kuin minun vihjeestä.
Onneksi meillä on apua tässä tulevassa treenissä. Pääsimme Minsu Rauramon (http://www.koirakouluvisio.com/minsurauramo) toiseksi projektikoirakoksi kun hän suorittaa eläintenkouluttajan ammattitutkintoa Koirakoulu Visiolla (http://www.koirakouluvisio.com/koulutukset/kouluttajakoulutus.html). Minsulla on itsellään sileäkarvaisia noutajia, ja kokemusta sekä niiden kanssa metsästämisestä että metsästyskokeista. Minsun toimeksianto siis on auttaa minua kouluttamaan Ässälle käytännön metsästyksen ja kaer-kokeiden vaatiman nouto-osaamisen (ja jos aikaa jää, treenataan myös avanssin jälkeistä pysähtymistä). Tulen siis kevään ja kesän mittaan lisäämään blogiin sekä koulutussuunnitelmia, että päivityksiä noutotreenin etenemisestä. Projekti toivottavasti on päätöksessä ennen syksyn Junkkari-osallistumistamme (http://www.saksanseisojakerho.fi/tapahtumia/junkkari.html).
Weimar+i 