Koska aion sekä metsästää aktiivisesti, että tähdätä kanakoirakokeisiin pennun kanssa, tulen panostamaan paljon metsästyksessä vaadittavien pohjataitojen koulutukseen. Kanakoiran tehtävä metsästäessä on hakea riistaa ohjaajan näköetäisyydellä (olla tarvittaessa hallittavissa), riistan paikannettuaan osoittaa sen sijainti seisonnalla, odottaa ohjaajan lupaa nostaa riista, luvan saatuaan rynnätä lintua kohti, jäädä linnun siivittyessä odottamaan paikoilleen, odottaa yhä paikoillaan jos/kun lintu pudotetaan, jonka jälkeen käskystä noutaa riista ja toimittaa se ohjaajalle käteen.
Kaikki nämä käytösketjun vaiheet on mahdollista kouluttaa ja mielestäni myös kannattaa kouluttaa palkitsemalla. Tärkein taito tai ominaisuus onnistumisen kannalta on koiran ja ohjaajan hyvä yhteistyö, ja rangaistusten käyttäminen heikentää aina koiran motivaatiota työskennellä ohjaajan kanssa. Huolellisen pohjatyön kautta ja palkitsemalla on näistä käytöksistä mahdollista saada erittäin vahvoja. Sen lisäksi, että palkitsemalla koiralla on motivaatio kunnossa, ja koiralle on selvää mikä käytös tuottaa palkkion eli on kannattavaa, on ohjaajan apuna myös Premackin periaate. Koska useat ko. ketjun osista ovat koiralle itsessään palkitsevia, johtaa palkitsevan käytöksen toteuttaminen edeltävänkin käytöksen vahvistumiseen. Esimerkiksi odottamalla rauhassa noutovihjettä, saa koira luvan noutaa eli se pääsee tarttumaan ja kantamaan riistaa. Koska riistaan tarttuminen ja kantaminen on todella vahva ja mieluisa käytös kanakoiralle, painuu sille vahvasti mieleen millä tavalla se pääsee toteuttamaan tätä mieluisaa käytöstä.
Hyvän yhteistyön lisäksi tärkeä tekijä on koiran kyky säätää omaa viretasoaan. Tämä ei ole välttämättä synnynnäinen ominaisuus, vaan asia jota harjoitellaan alusta saakka etenkin leikin kautta. Myös luopumisharjoituksia ja pysähtymistreeniä on tarkoitus tehdä runsaasti ja vaihtelevissa häiriöissä. Tämän lisäksi leikin ohella on tarkoitus kouluttaa koira siihen, että sen kannattaa aina valita ohjaajan tarjoama vaihtoehto häiriöisessäkin ympäristössä. Tämä liittyy sekä ohjattavuuteen, että noudon treenaamiseen. Ja koska metsästyskäytökset ovat erittäin paljon itsestään palkitsevia, on myös pohjataitoja kouluttaessa tärkeää varmistaa, että koira ei pääse vahingossa harjoittelemaan ohjaajan näkökulmasta ei-toivottua käytöstä.
Näiden lisäksi, pohjataitoja koulutettaessa on syytä varmistaa ettei koulutus rutinoidu. Jos esimerkiksi koira usein lähetetään noutamaan juuri äsken heitetty dummy, tai se usein 5 sekunnin paikallaolon jälkeen vapautetaan etäpalkalle, alkaa se hyvin nopeasti ennakoida ja ottaa jopa varaslähtöjä. Tavoitteena on kuitenkin koira, joka ei toimi rutiinista tai omien odotustensa mukaisesti, vaan koira joka odottaa ohjaajan vihjettä ja toimii sen mukaan. Metsästystilanne on aina ennalta arvaamaton, ja tositilanteessa on erityisen tärkeää jopa koiran oman hengen vuoksi, että se toimii kuten ohjataan eikä kuten aina treeneissäkin toimittiin siinä vaiheessa käytösketjua. Täten kaikessa harjoittelussa pitäisi muistaa muuttaa harjoituksen etenemistä jatkuvasti – minkä onkin erittäin vaikeaa, rutiineihin on aivan liian helppo sortua!
Monet tämän aihepiirin harjoituksista ovat peräisin norjalais-ruotsalaisen Thomas Stokken lintukoirakoulutuksista. Thomas Stokke on yksi harvoja palkitsemalla kouluttavia lintukoirakouluttajia Pohjoismaissa. Suosittelen Thomasin kursseja erittäin lämpimästi kaikille kanakoiraihmisille.
Eli, alkuun on luvassa koulutussuunnitelmia liittyen sekä leikkimiseen että rauhoittumiseen, ja jatkossa myös esimerkiksi pysähtymisen ja noudon tiimoilta treenisuunnitelmia. Ja kohta tietty alkaa tulemaan raportointia tehdystä treenistä, enää muutama päivä ennen pennun kotiutumista!
Weimar+i 