Tämän viikon teemana oli paikallamakuu. Vahvistetiheys oli melko tiheä, muutamasta sekunnista korkeintaan 10 sekuntiin. Tehtiin muutama pidempi paikallamakuu, häiriöinä muun muassa:
- Ohjaajan liike (kävely, juoksentelu, äkkinäiset suunnanmuutokset, hyppiminen, käsien heiluttelu, koiran kiertäminen)
- Namit (nameja maassa, namien heiluttelu kuonon edessä, namien heittely maahan koiran ohi, edestä, yli)
- Toinen koira oli koko ajan huoneen toisessa päässä niin että Tomppa näki toisen koiran, välillä koirakko käveli rauhallisesti edestakaisin huoneen toisessa päässä
- Toinen henkilö käveli Tompan lähellä, Tompan ympäri, piti hihnasta kiinni, veti hihnasta melko voimakkaastikin
- Häiriöt olivat osittain samanaikaisia
Treenin aikana keskityttiin seuraaviin asioihin:
- Palkka annetaan aina maahan koiran etutassujen väliin
- Jos koira nousee paikallamakuusta, pidetään selkeä tauko (negatiivinen rankaisu eli palkkiotta jättäminen), jonka jälkeen pyydetään koira uudelleen paikallaanmakuuseen ja aloitetaan palkkaaminen
- Koiraa ei kannatta vapauttaa esim. maahan häiriöksi heitetyille nameille, vaan häiriöpalkat kerätään pois ja annetaan maahan koiran etutassujen väliin
- Treeni päättyy siihen, että ohjaaja menee maahan koiran viereen, palkkailee koiraa tassujen väliin (loppupalkka voi olla isompikin), silittelee/hieroo koiraa, kehuu rauhallisesti
- Paikallamakuutreeniä kannattaa tehdä etenkin kun koira on jo rauhallinen, eli treenisession loppupuolella, illalla, jopa ruuan jälkeen jos koiralla vielä ruokahalua
Treeni sujui hyvin. Häiriökoira oli juuri sopiva tähän vaiheeseen, eli rauhallinen, muutama haukahdus kuului mutta ei kummempaa. Seuraavia häiriöitä tähän treeniin voisivat olla mm. vinkupallon vinguttaminen, heittely, vierittäminen, ohjaajan piiloon meno, ohjaajan puhuminen, huutelu jne., useampia häiriöhenkilöitä liikkeellä, häiriökoiran reippaampi liike, haukkuminen, leikkivä häiriökoira… Ja tietenkin tehtävän vaikeuttaminen laskemalla vahvistetiheyttä niillä häiriöillä mitkä jo tuttuja. Ja koska itse BH-kokeen paikallamakuussa ohjaaja on täysin passiivinen ja selkä koiraan päin, myös ohjaajan passiivisuutta täytyy treenata ja yhdistää se muihin häiriöihin.
Jatkossa yhdistän vanhan maahanmenon vihjesanan ”maa” tähän paikallamakuuseen. Ajatuksena on se, että kun koira kuulee ”maa”, se tietää että edessä on enemmän tai vähemmän pitkä paikallamakuu, jonka aikana ei tarvitse olla menossa minnekään koska palkka tulee aina koiran luokse, ja mitään ei tule tapahtumaan ennen kuin minä tulen koiran luokse. ”Aktiivisen” maahanmenon ja paikallamakuun (eli esimerkiksi liikkeestä maahanmeno jonka jälkeen tulee luoksetulo) vihjesana on ”down”. Tätä vihjettä ollaan tällä hetkellä liittämässä käytökseen jossa koira menee maahan etupää ensin.
Weimar+i 